– Kyllä pälkäneläiset saavat yllättyä, mutta en voisi edes paljastaa mitään, koska en tiedä vielä. Improvisoin muutenkin paljon eli suurin osa syntyy hetkessä, viime viikon lopulla puhelimitse tavoitettu Vaismaa sanoo.
Häntä on huumorissaan kehuttu terävyydestä ja ilmeikkyydestä, joita leimaavat lämminhenkinen älykkyys.
Terävyyden alkulähde on omassa lapsuusperheessä. Kurikasta kotoisin oleva Vaismaa kuvailee omaa isäänsä hyvin teräväksi omassa huumorissaan. Kalle-veljeen on lisäksi vain pieni ikäero.
– Yhdessä veistelimme toisistamme kaikenlaista. Kaikki juontaa pitkälti lapsuus- ja nuoruusaikaan.
Mikko Vaismaata, 53, on myös kiitelty siitä, ettei hän koomikkona sorru rivouksiin. Hänen tapansa piikitellä on hyväntahtoinen. Hän toteaakin saavansa tästä paljon palautetta.
– Huumori kohdistuu aina johonkin, usein omaan itseeni. Toki se voi kohdistua myös johonkin asiaan yleisössä. Koskaan en tietenkään voi taata, etteikö joku loukkaantuisi.
– Nautin tästä niin paljon, että teen tätä niin pitkälle kuin vain jaksan. Toki sillä edellytyksellä, että yleisöä riittää. Olen joka aamu kiitollinen.
Koomikon työtä pidetään vaativana. Vaismaa sanoo, että on itse jäävi sanomaan mitään.
Vaatimuksena on tietysti se, että rohkaistuu nousemaan yksin lavalle. Muuta kärkeä ei ole kuin saada ihmiset nauramaan. Ei ole mitään, minkä taakse paeta. Toki joku käsikirjoitus improvisoinnin rinnalla.
– Pitää olla niin terävä kärki, että se osuu nauruhermoon. Adrenaliinin virtaamisen kannalta jännitys on hyvästä, jotta vireystila pysyy.
Jos kukaan ei naura, syntyy lavakuolema. Tästä miehellä ei onneksi ole omakohtaista kokemusta.
– Toki joskus voi käydä niin, ettei saa yleisöä syttymään siten kuin toivoisi. Tällöin pitää hakea yleisön kautta jotakin, mikä saa heidät heräämään, Mikko Vaismaa kiteyttää.
