Joensuu eteni nopeasti kirjapainon tehtävissä. Jo 16-vuotiaana hän osasi kaikki painosalin työt käsin- ja koneladonnasta aina painamiseen ja jälkikäsittelyyn asti. Joensuu toimi pääasiassa konelatojana parikymmentä vuotta, mutta hoiti jo silloin myös yrityksen hallinnollisia töitä ja sen omistaman Kunnallistiedot-lehden toimittajan tehtäviä.
Joensuulla oli 1950–1960-luvuilla useita kunnallisia sivutoimia ja luottamustehtäviä, muun muassa vaalilautakunnan puheenjohtajuus. Hän toimi myös Kangasalan Kirjatyöntekijäin ja Kangasalan Ammatillisen Paikallisjärjestön hallituksissa ja sihteerinä. Ehtipä Joensuu toimia urheiluseura Kangasalan Voiton johtokunnassakin noin 15 vuotta, osan ajasta puheenjohtajana.
Joensuun johdolla Kangasalan Kirjapaino keskittyi uusitun tekniikan myötä 1970-luvulta alkaen paikallis-, kaupunki- ja järjestölehtien painamiseen ja oli siinä valtakunnallisesti eturivin painotalojen joukossa. Yhtiön nimikin muuttui kehityksen myötä Kangasalan Lehtipainoksi.
Luottamustoimiinkin Joensuulla oli jälleen aikaa esimerkiksi Paikallislehtien Liitossa ja Pirkanmaan Paikallislehdissä, Kangasalan Yrittäjissä ja Kangasalan Seudun Käsi- ja Pienteollisuusyhdistyksessä sekä Kangasalan Osuuspankin hallintoneuvostossa. Lions-toiminnassa Kangasalla ja Luopioisissa Joensuu oli mukana aktiivijäsenenä, hallituksessa ja presidenttinä yhteensä 30 vuotta. Hän toimi myös luennoitsijana kirjapaino- ja paikallislehtialojen koulutuksissa sekä antoi modernin sivunvalmistuksen opetusta Tampereen yliopiston tiedotusopin opiskelijoille.
Yhtiöryppääseen hankitussa Vanajaveden Seudussa ja Kunnallistiedot-lehdessä Jorma Joensuu otti myös uuden tekniikan nopeasti käyttöön ja Kunnallistietojen nimi muuttui aluetta hyvin kuvaavaksi Sydän-Hämeen Lehdeksi. Joensuu arvosti paikallislehdessä korkeatasoista journalismia. Hän puhui ja työskenteli sen eteen, että sisältö oli ajankohtainen, monipuolinen, runsas ja selkeästi osastoitu. Vahvana talousmiehenä hän oivalsi, että kiinnostava sisältö houkuttelee mainostajat mukaan. Siksi hänen lehtensä olivat taloudellisesti vahvoja ja sisällöllisesti lukijoiden arvostamia usean kunnan paikallislehtiä.
Joensuu toimi yhtiöryppäässä työtekijänä ja yrittäjänä peräti 50 vuoden ajan eläköitymiseensä asti vuonna 1992. Paikallislehtien Liiton ja Yrittäjien ansiomerkkien sekä paikallisen ja maakunnallisen yrittäjäpalkinnon lisäksi Jorma Joensuulle myönnettiin talousneuvoksen arvo vuonna 1986. Yllätyksekseen hän sai vuosikymmeniä aiemmasta ammattiyhdistystoiminnasta SAK:n kultaisen ansiomerkin vuonna 1995.
Järven rannalla asuminen oli mieltä rauhoittavaa. Kuikan huuto järveltä kertoi kesän tulleen. Sieltä Jorma löysi mieliharrastuksensa kalastuksen ja naapurista löytyi oiva kalakaveri. Kalaa nousi sekä kesällä että talvella. Myös Lapin reissut kuuluivat ohjelmaan. Vielä viimeisinä päivinään Jorma kehaisi lapsenlapsenlapselleen, että kyllä hänkin laski Ylläksen ”mustan” rinteen, vaikka aloitti laskettelun vasta yli kuusikymppisenä. Aviopuolisona Jorma oli toista huomioiva ja rakastava. Joku viisas on sanonut, että keskinäinen kunnioitus on voimavara avioliitossa, ja sen Ritva allekirjoittaa täydellä sydämellä. Viime isänpäivänä Ritva osti Jormalle timanttiananas-kukan. Kun arvuuteltiin, miksi juuri tuollainen, niin Ritva vastasi, että timanttia Timantille.
Esa Joensuu
Matti Pulkkinen
Ritva Joensuu
Kirjoittajat ovat Jorma Joensuun poika, Sydän-Hämeen Lehden entinen päätoimittaja ja puoliso
