Vai olisiko jotain parantamisen varaa vielä?
Kun tuolla kylillä juttelee ihmisten kanssa, niin varsin hyvin tuntuvat asiat keskimäärin Pälkäneellä olevan. Ihmiset ovat pääosin tyytyväisiä kuntaan. Mitä nyt lumen alta taas löytyy puheenaiheita, mutta missäpä ei?
Pälkäneellä on kaksi perussuomalaista ehdolla sekä kunta- että aluevaaleissa. Jani Luukkonen on jo konkari yli kymmenen vuoden kokemuksella erilaisista luottamustehtävistä kunnassa. Viime kaudella Jani oli kunnanvaltuustossa ja -hallituksessa ja hänet tunnetaan sekä tunnollisena puurtajana että yhteistyökykyisenä päättäjänä. Janin mukaan mennyt valtuustokausi on kulunut enemmän sopimisen kuin kinastelun hengessä. Kukin ryhmä on saanut asioita läpi, mutta joutunut myös joustamaan.
Sari Hupanen on maallemuuttaja. Isovanhemmat ovat Kantolasta ja Sari itse asuu nyt Rautajärvellä eli hän on palannut juurilleen. Onpa hän aikanaan ollut hetken Luopioisten kunnanvirastossa töissä 90-luvulla.
Janin mukaan yksi vaikeimpia asioita on juuri nyt uusi jättimäinen kouluinvestointi, johon rahat on jo myönnetty ja periaatepäätös on olemassa, mutta jonka lopullinen rakennuttaminen jää tulevalle valtuustolle.
Sarin mukaan uusi koulu ja muutkin koulut tarvitsisivat kipeästi uusia oppilaita ja onkin hämmästyttävää, miten näinkin hyvän kunnan vetovoima ei tahdo riittää uusien asukkaiden saamiseksi. Monet haaveilevat ainakin puheissaan maallemuutosta ja etätyön tekeminen on arkipäiväistynyt. Kyläkoulujakaan ei enää ole houkuttimena: Koulumatkat ovat pitkiä. Taksi hakee ovelta ja jättää ovelle. Koulumatkaliikunta jää pois ja autossa istumiseen kuluu paljon aikaa. Onko tällä vaikutusta myös lasten huonontuneeseen kuntoon ja liikkuvuuteen?
Sari on ihaillut Luopioisten pikkutaloja ja pohtii, olisiko niille tilausta myös muualla kunnassa. Pikkutalojen hintaa on kritisoitu, mutta pienessä rakennuksessa on vähemmän lämmitettäviä kuutioita, jolloin käyttökustannukset voivat olla hyvinkin edulliset. Tänä päivänä myös perheet ovat pieniä, jolloin kaikki eivät halua turhia neliöitä.
Janin mielestä Pälkäneen asuntotuotanto tulisi saada kuntoon. Olisivatko minitalot kunnallekin vaihtoehto vuokra-asunnoiksi? Tai voisiko kunta gryndata omistusasuntoja?
Jani ottaa puheeksi myös kuntatalouden. Oma valokuituyhtiö oli kunnalle riskisijoitus, mutta se kannatti. Muuten kukaan olisi tuskin tullut tänne nopeita yhteyksiä tarjoamaan ainakaan yhtä laajasti kuin mitä Pälkäneen valokuitu runkoverkkoa rakensi. Nyt tapahtunut yhtiön myynti kannatti myös. Kunnan maksukyky on tällä hetkellä hyvä, ja velka kuntalaista kohti tosi pieni.
Vaikka väki ikääntyy, niin eläkeläiset kuitenkin maksavat veroja ja osallistuvat kylien toiminnan ylläpitämiseen. Ja koska sotepalvelut ovat nykyään valtion rahoittamia, lisääntyvä huolenpidon tarve ei rasita kuntataloutta niin kuin aikaisemmin.
Tästä puhe kääntyykin hyvinvointialueisiin. Saria huolestuttaa erityisesti hajanaiset hoivapalvelut. On ihmisiä, joiden läheinen on hoivakodissa täysin eri puolella hyvinvointialuetta. Hoivapaikat tulisi löytyä lähempää.
Molempien mukaan pienet terveysasemat tulisi säilyttää. Niisä on asianmukaiset tilat myös etävastaanottoon. Liikkuvat palvelut ovat tulevaisuutta ja Luopioisiin on saatu varhainen pilottikokeilu niidenkin osalta. Mutta jos lääkäri tulee palveluautolla kolme kertaa viikossa terveysasemalle etäpalveluna, miksei terveysasemalla voisi olla lääkäri omassa huoneessaan yhtä hyvin?
Digipalveluiden lisääntyminen on vähentänyt jonoja ja nykyään moni ikääntynytkin osaa niitä käyttää. Kaikkea ei niidenkään varaan voi jättää, vaikka valokuituliittymän hintakin on uuden toimijan myötä laskenut. Kaikkien tulisi saada palvelua ja ihmisen kohtaaminen on tärkeää.
