Ensimmäiset hämmästelyt keräsi hankkeen hätäinen aikataulu, joka ilmaantui kuin tyhjästä. Tiedossa on kyllä ollut, että molemmissa kouluissa on sanomista, mutta eivät ne nyt romahtamaisillaan ole. Näin ollen tarve saada uusi koulu pikaisella aikataululla sekä vajavaisilla suunnitelmilla herätti suurta kritiikkiä. Toinen asia, joka myös herätti suurta keskustelua, oli ”kaikki saman katon alle” -ratkaisu. Moni hiljattain Pälkäneelle muuttanut lapsiperhe on kertonut, että juuri pienempi koulu ja pienemmät ryhmäkoot vaikuttivat muuttoon Pälkäneen eduksi. Ja tätä tukee myös kunnan arvio oppilasmäärän kehityksestä, jonka mukaan Onkkaalan oppilas määrä tulee pienemään noin 150 oppilaalla seuraavan viiden vuoden aikana. Kun taas Aitoon ja Luopioisten koulun oppilasmäärissä on ennustettu jopa pientä kasvua tänä aikana.
Mielestäni tämä jo osoittaa, että Pälkäneen vetovoimatekijä on suht pienet koulut ja niissä kohtuulliset ryhmäkoot. Pikemminkin uusi koulu voisi olla pahimmillaan karkottava tekijä, koska näinkin asia on tuotu julki. Toisin kun päättäjät, useat kuntalaiset eivät pidä uutta aiottua koulua vetovoimatekijänä. Monelle oli kauhistuttava ajatus, että pieni eskarilainen laitetaan samaan rakennukseen tai pihaan lukioikäisten kanssa. En tarkoita sitä, että Pälkäneen lukiolaiset olisivat huono esimerkki, vaan sitä, että eskarilaisen ei välttämättä tarvitsisi oppia niitä tapoja ja kielenkäyttöä, mitä siellä kuulee käytettävän.
Olen myös keskustellut aiheesta usean koulupsykologin kanssa, ja sieltä puolelta kanta on yksimielinen: jos vain pystyy, pitäisi välttää suunniteltua mallia perustuen jo nyt koululaisilla ilmeneviin ongelmiin psyykkisellä puolella. Nämä ongelmat eivät ainakaan tulisi vähenemään, jos olisi iso koululaitos, jossa on isommat ryhmäkoot. Tästä heillä oli monia esimerkkejä kunnista, joissa kouluhanke on toteutettu yhtenäiskoulusysteemillä. Tähän kun lisätään vallitseva tilanne hoitoalalla kautta hoitoon pääsyssä, on käsissämme pian mittava ongelma.
Uskallan väittää, että tällä mallilla hanke tulisi halvemmaksi kuin nykyinen 24,7 miljoonaa euroa. Esiin tuli myös tässä kohtaa elinkaarimalli, jossa yksityinen tekijä vastaa hankkeen suunnittelusta loppukäyttäjän tarpeet huomioiden. Tämän jälkeen sama yksityinen tekijä vastaa kohteen rakentamisesta sekä ennen kaikkea valvonnasta. Hankkeen valmistuttua kunta ”vuokraa” rakennuksen, ja maksaa siitä vuosittain ennalta sovitun vuokran. Näin ollen rakentaja, yksityinen tekijä vastaa rakennuksen ylläpidosta koko sopimuksen ajan, mikä voi olla esimerkiksi 20 vuotta kerrallaan.
Itselleni ja monelle muullekin on herännyt myös kysymys pakosta sijoittaa uusi rakennus niin ahtaaseen tilaan, nykyisen yhteiskoulun ja valtatie 12:n väliin. Huomattavasti parempi sekä helpompi paikka olisi urheilukentällä. Varsinkin kun yrittäjille suunnatuilla aamukahveilla selvisi, että urheilukenttää oltaisiin kunnostamassa. Mielestäni olisi huomattavasti ja helpompi sijoittaa mahdolliset uudet rakennukset kentän paikalle. Sillä onhan helpompi rasti etsiä urheilukentälle paikkaa kuin miettiä, miten päin keinut laitetaan, jotta pysytään tontilla. Tällä järjestelyllä ei tarvitsisi jännittää yhteiskoulun purkulupaa sekä uusille kouluille oikeasti tarvittavat tilat mahtumaan.
Toivoisin, että kyseisen hankkeen osalta nostettaisiin kissa uudestaan pöydälle ja suunniteltaisiin hanke oikeasti ja avoimesti kuntalaisten huolet ja mietteet huomioiden. Sillä on hyvä muistaa, että Pälkäne on yhtä vahva ja yhtenäinen kun sen kuntalaiset ovat, ja parhaaseen lopputulokseen päästään aidosti yhteistyötä tekemällä.
Hannu Aspila (kesk)
Kuntavaaliehdokas
