Sari Kinnari käveli rapsakassa syysaamun kelissä tutulla mökkitiellä Padankoskella viime viikonloppuna, kun hän näki tien reunassa jotakin omituista mutta hyvin kaunista. Näytti kuin tummassa, suojaisessa notkossa sijainneessa lahoavassa oksassa olisi kasvanut jotakin valkoista ja hiusmaista.
– Muistin nopeasti, että näin television säälähetyksessä muutama vuosi sitten jotakin vastaavaa. Siksi osasin tunnistaa sen hiusjääksi ja tiesin, että ilmiö on vähän harvinaisempi. Siispä loikkasin tiensivuun kuvaamaan sen. Lähellä oli toinenkin esiintymä, mutta sen jätin kuvaamatta, kun oli mukamas kiire sienestämään, Kinnari nauraa.
Kuvattuaan hiusjään Kinnari kosketti jäätä varovasti.
– Se murtui palasiksi heti.
Syntymiseen tarvitaan sieni
Pakkasen voimasta puuhun kasvava hiusjää on yleinen näky Keski-Euroopassa, mutta Suomessa siihen törmää harvemmin.
Hiusjää muistuttaa hiusmaista seittiä tai iäkkään ihmisen valkoisia hiushapsia, ja sitä voi parhaimmillaan kertyä paljonkin lahoavien lehtipuiden ympärille.
– Ilmiön saa aikaan sieni nimeltä liilatali eli Exidiopsis effusa, kasviharrastaja ja Luopioisten kesäasukas Tuomo Kuitunen tietää.
Pakkasella vesimolekyylit puun pinnalla jäätyvät, mutta puu on sisältä sula. Puun huokosista alkaa imeytyä pintaa kohti lisää vettä, joka sekin jäätyy ja työntyy hienoina lankoina ulkoilmaan. Sienen vuoksi jää asettuu säikeiksi ja säilyttää muotonsa jopa tunteja senkin jälkeen, kun ilman lämpötila on noussut nollan tuntumaan.
Hiusjää kasvaa vain lehtipuissa, sillä havupuissa ei kasva sienirihmastoa. Alustana olevan puun tai oksan on oltava melko suuri ja sään tyyni. Olosuhteet ovat ilmiön syntymiseen otolliset, kun pakkasta on muutaman asteen verran.
