Uuden hyvinvointialueen rakentaminen nytkähtelee eteenpäin. Aluevaltuusto on kokoontunut nyt kahdesti, viimeksi maaliskuun lopussa se nimesi jäseniä eri valiokuntiin. Hyvinvointialueen asiakkuus- ja laatujaoston puheenjohtaja Anna Kontula ehti tällä viikolla jo Luopioisiin kuulemaan ajatuksia ja toiveita sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyen ja kertomaan hyvinvointialueen kuulumisia.
Viimeisimmät hyvinvointialue- tai sote-uutiset eivät ole aiheuttaneet varauksettomia riemunkiljahduksia. Tulevan hyvinvointijohtajan korkea, noin 17 000 euron kuukausipalkka on herättänyt hienoista yleistä närkästystä, varsinkin tilanteessa jossa eri alojen kuntatyöntekijät ovat aloittaneet lakon paremman palkkauksen ja työolojen puolesta. Pitkällä aikavälillä reippaisiin kululeikkauksiin pyrkivän hyvinvointialueen toiminnan on määrä alkaa pyöriä ensi vuoden alusta lukien, joten lakon ajankohdan tänä keväänä voi nähdä uudistuksen kannalta joko osuvana tai vaikeana.
Muitakin odottamattomia tekijöitä on varmasti luvassa ennen vuodenvaihdetta, ja myös sen jälkeen. Luopioisissa vieraillut Anna Kontulakin myönsi uudistuksen aikataulun olevan tiukka, ja suuria muutoksia saadaan ajettua sisään vasta ajan kanssa. Kuntalaisten – ja oletettavasti hyvinvointialueen tulevien työntekijöiden – toiveissa on, että valmistelun mahdollinen kiire ei näy hätäiltyinä ratkaisuina, joita joudutaan myöhemmin kaivamaan toimimattomina auki.
Kunnissa hyvinvointialueen aloittaminen muuttaa paljon, kun leijonanosan kustannuksista vievä, arvaamatonkin sote-puoli putoaa pois omista käsistä. Tällä hetkellä siirron on arvioitu hyödyttävän esimerkiksi Pälkänettä, jonka talouden suunnittelua helpottaa ikääntyvän väestön sote-kustannusten siirtyminen hyvinvointialueen hoteisiin. Vastaavasti Pirkkalan ja Kangasalan tapaiset vahvan kasvun kunnat ovat olleet vaarassa jäädä eurojen uusjaossa tappiolle. Kunnissa voidaan kokea myös huolta siitä, miten valtio toimisi tilanteessa, jossa hyvinvointialueelle varatut eurot eivät syystä tai toisesta riitäkään.
Kuntalaisia jännittää erityisesti lähipalvelujen kohtalo. Pikaisia ratkaisuja palveluverkoista tullaan tuskin näkemään. Jo nyt voi uumoilla, että Pälkäneen palveluverkoston puolesta voidaan joutua viiden vuoden päästä paikoin jännittämään enemmän kuin Kangasalan.
Valiokuntaedustusten vahvistumisen jälkeen mielenkiinto hyvinvointialueen asioissa kohdistuu sydänhämäläisittäin erityisesti hyvinvointijohtajan valintaprosessin loppusuoraan. Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen eteni neljän kärkihakijan joukkoon.
Vaikka ennen aluevaaleja äänestäjiä muistuteltiinkin ehdokkaiden kotipaikan olevan toissijainen seikka, ei voi kiistää etteikö Auvisen valinta veisi hyvinvointialueen johtoon paikallista tietämystä ja tuntemusta myös Pälkäneen ja Kangasalan asioista. Suuri tekijä valinnassa voi kuitenkin olla, miten merkityksellisenä keskuskaupungissa Tampereella nähdään tulevan johtajan kotipaikka. Tuoreen tutkimuksen mukaan noin puolet äänesti aluevaaleissa ehdokasta sillä perusteella, että saisi valtuustoon oman asuinkuntansa edustajan.
