Kokemäenjoen reitille istutetut viljelykalat on syytä korvata luontaisella vaelluskalakannalla. Tämä edellyttää kalateiden rakentamista nykyisten vesivoimalaitosten ohi ja siihen on runsaasti perusteita.
Kokemäenjoesta on tullut karu vesiränni, josta luontainen lajisto on hävinnyt tai muuttui uhanalaiseksi. Kalat tuodaan autoilla jokeen kalanviljelylaitoksista kalastettaviksi. Jokea on perattu, kuormitettu jätevesillä ja suljettu vesivoimalaitoksilla. Alkuperäisten lupaehtojen mukaiset kalatiet ovat rakentamatta.
Vanhimmissa Kokemäenjoen vesivoimalaitosten lupaehdoissa (Äetsä, Harjavalta, Kolsi, Tammerkoski) oli kalaportaiden tai -teiden rakentamisehdot. Nämä lupaehdot olivat paikallisten virkamiesten tekemiä päätöksiä (Turun ja Porin sekä Hämeen läänien maaherrojen päätökset). Siellä ymmärrettiin vaelluskalakannan arvo ja merkitys paikallisväestölle. Näitä lupaehtoja ei noudatettu ja sen seurauksena jokireitin vaelluskalakanta tuhottiin.
Maa- ja metsätalousministeriö ohitti kyseiset lupaehdot. Ministeriössä nähtiin, että ”kalakantojen hoito Kokemäenjoessa tulee tulevaisuudessakin perustumaan istutuksiin, vaikka istutettavat kalalajit tai -kannat saattavatkin muuttua jossakin määrin nykyisestä.” Länsi-Suomen ympäristölupavirasto muutti alkuperäisen lupaehdon vuonna 2001, poistettiin lupaehdoista sana ”kalatie”. Seuraavat vesivoimalaitokset (Tyrvää, Melo) voitiinkin sitten rakentaa ilman kalatievelvoitteita.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 30.6.2020 (Vuosikirjanumero: KHO:2020:81 Taltionumero:2856 Diaarinumero(t): 3072/1/19, 3142/1/19 ECLI-tunniste: CLI:FI:KHO:2020:8) Oulunjoen osalta velvoitti vesivoimalaitokset rakentamaan alkuperäisen luvan mukaiset kalatiet. Tästä voisi löytyä perusta myös Kokemäenjoen kalateiden rakentamiselle.
Kokemäenjoen veden laatu on tyydyttävä ja paranee lähivuosina. Sulkavuoren jätevesipuhdistamo puhdistaa kuuden kunnan jätevedet kesästä 2025 lähtien. Nokian uusi puhdistamo käynnistyy vuonna 2023. Puuta ei uiteta enää. Kokemäenjoen reitillä on jo kunnostettu latvavesiä vaelluskalojen lisääntymisalueiksi, Pirkanmaalla on jo 160 kohdetta. Jokialueella sekä koko reitillä on runsaasti uusia kartoittamattomia lisääntymisalueita vaelluskaloille. Tulevaisuus on valoisa. Toimivat kalatiet pelastavat Kokemäenjoen reitin vaelluskalakannan. Jokireitin eliöstö ja kasvillisuus monipuolistuu. Perustelut Kokemäenjoen nykytilan säilyttämiselle eivät vastaan ajan vaatimuksia.
Kokemäenjoen reitin kunnostusyhdistys ry
Pekka Vuorinen
puheenjohtaja
