Kolumnit

Aina valmiina

Pitkäjänteisiä päätöksiä kaivataan, muuten toiminta on hankalaa – onhan se joka kunnassa ja yrityksessä tiedossa. Ei olisikaan kai pahitteeksi, jos päätöksentekijöille rehdin avoimesti, ehkä jopa korostetusti, kerrottaisiin, että ”tämä on kuulkaa nyt se iso päätös”. Silloin ei tarvitsisi myöhemmin miettiä, missä kohdin on vielä soveliasta vetää hätäjarrusta ja millä kohtaa päätöksen pyörtäminen muuttuu tempoiluksi ja…

Haavelaiva

Amerikassa vuosia asunut tuttavani Mike Koski teki paluuta Suomeen, tämän meidän järven rannalle rakennettavaan hulppeaan huvilaan. Hän pelkäsi kuitenkin, ettei täällä ole mitään tekemistä etenkään kesällä. Hän ei harrasta kalastusta. Kun hän on tottunut Mississipin jokilaivoihin, hän ajatteli, että joku sellainen sopisi Suomenkin kesään ja häntä itseään virkistämään. Tarvittaisiin sellainen laite, jonka avulla laivan voisi…

Uudistusten vuosi

Sydän-Hämeen Lehden kokonaisuudistuksessa otetaan seuraava askel vuodenvaihteessa, kun lehti muuttuu tabloid-kokoiseksi. Uudistusten ketju alkoi viime vuonna lehden ulkoasun päivityksellä. Kasvojenkohotuksen lähtökohtana oli sisällön tarjoileminen selkeämmässä ja nykyaikaisemmassa muodossa. Lukemista helpotettiin juttujen osastoinnilla ja kylännimillä. Myös netin sisältö jakautuu samoihin osastoihin, ja jutut löytää myös kylien perusteella. Lehtiuudistuksessa suurinta kritiikkiä herätti televisio-ohjelmien pudottaminen pois. Digitaaliaika moninkertaisti…

Paluu tulevaisuuteen

Joulu tuo mieleen kuvia, tuoksuja ja tunnelmia. Pelkkä ajatus palauttaa muistoja. Niitä täydentävät musiikki, elokuvat ja mainokset, joiden mukaan ”hyvä, lämmin, hellä on mieli jokaisen.” Ovatko kuvat todellisia? Ainakin ne riittävät antamaan tunteen, joka ohjaa käyttäytymistä. Joulua valmistellaan, sitä odotetaan ja siihen kohdistetaan toiveita mielikuvien mukaan. Ajatuksissa palataan ihanteelliseen jouluun, jota on aina odotettu ja…

Viimeinen kyläkonttori sulkee

Kun nykylapsi leikkii kauppaa, kassakone ei enää sano plim, vaan piip. Ääni kuuluu laitteesta, jolla pikkumyyjä lukee tuotteiden kyljestä viivakoodeja. Kun kaikki ostokset on lyöty kassaan, asiakas ojentaa muovikortin, eikä paperiseteleitä. Kortin höyläyksen jälkeen kiitellään ja toivotellaan hyvät päivänjatkot. Suomessa on kasvanut täysi-ikäiseksi ensimmäinen sukupolvi, joka ei ole koskaan nostanut rahaa pankista. Heille oman pankkikortin…

Taas sydämeeni joulun teen

Aloitin kolme vuotta sitten uuden, oman jouluperinteeni. Kun molemmat lapseni olivat vielä aivan pieniä, päätin että lähden laulamaan Kauneimpia Joululauluja Kangasalan kirkkoon yksin. Ehdottomasti yksin. Toinen lapsi oli vasta vieroitettu rinnasta ja toinen eli pahinta uhmavaihetta, joten kaipasin hetkeä, jolloin saisin vain olla ja istua rauhassa. Joululaulutilaisuus osoittautui mainioksi henkireiäksi. Kirkko oli kaunis ja täynnä…

Pukki löysi mökille

Missä olin, kun vuosituhat vaihtui, kun Suomesta tuli osa EU:ta tai kun markka vaihtui euroon? Ei hajuakaan. Sen sijaan muistan, millainen oli pörröinen olohuoneen matto, jonka vaaleita lankoja revin sohvapöydän alla kieriskellessäni, kun Martti Vainio juoksi Euroopan mestariksi vuonna 1978. Muistan, millä kohdalla vanhaa Hämeenlinnantietä ajoin, kun radiossa kerrottiin Kurt Cobainin kuolemasta. Jokaisella ihmisellä on…

Erakon joulu

Sotien jälkeisten Lapin suurien savotoiden päätyttyä eivät kaikki jaksaneet tai ymmärtäneet lähteä etelään työn perään. Muutamat miehet eristäytyivät täydellisesti yhteiskunnasta. Niinpä läpi pohjoisen Suomen luikertelevan Luiro-joen pitkälle varrelle jäi puolenkymmentä erakkoa. He eivät osanneet hakea eläkkeitä tai muuta sosiaalista apua ja elivät mitenkuten. Yksi heistä oli Soini, joka kolusi autiotupia, jos vaikka vaeltajilta tai poromiehiltä…

Hampurilaisia myytävänä!

Isovanhemmuus on iso asia. Paljon suurempi kuin olisin voinut kuvitella. Naureskellen tuli seuratuksi työkavereita ja muita tuttuja, jotka sangen livakasti tempaisivat lompakostaan näkyville pienten ihmisten kuvia. Sittemmin nuo ihmeet on näytetty kännykän silmästä. Nyt teen itse samalla tavalla, kun paikka tulee. Vähän reilun kahden vuoden kokemuksella voin kertoa valoa tulleen maailmaan kosolti lisää Laura-neitiä ja…

Filosofin vihkot

Aikamme suurin suomalainen täyttää perjantaina 80 vuotta. Mies on pälkäneläisille tuttu, sillä viime vuosiin saakka hän kiersi hevoskärryineen kylän raitilla. Talviverkoilta saapunut vanha kalastaja oli hälinän ja pärinän keskellä pöllähtäneempi kuin hevosensa. Kun kunnon työhevosia ei enää löytynyt, hän on turvautunut kalanmyyntireissuillaan autokyytiin. Pentti Linkola on ainoa nykyajan suomalainen, joka jää historiankirjoihin. Ympäristöfilosofin päätyönä on…