Pääuutinen

Kasvotusten kohtaaminen avaa yhteyden

Pälkäneen lukiopäivään on jo useana vuonna kutsuttu kunnan päättäjiä kuulemaan nuorten mielipiteitä, seuraamaan opetusta ja kertomaan kunnan asioista päätöksentekijän näkökulmasta. Viime viikolla järjestetyn lukiopäivän vieraiksi saapui ensi kertaa myös yrittäjiä, jotka olivat heti samaa mieltä opiskelijoiden kanssa:  kohtaaminen ja keskustelu ovat tärkeitä. Yhteistyöstä käydyn keskustelun perusteella voi päätellä, että paikalliset yritykset ja päätöksenteko kiinnostavat nuoria…

Pelkkä talkoohenki ei kuittaa isoja investointeja

– Koneurakointi on maatalouden piirissä ammattimaistunut paljon viime vuosina, laitikkalalainen Kalle Rönni tuumaa. Siksipä myös koneyhteistyö, jossa Rönnikin on pitkään ollut mukana, on toiminut jo joitakin vuosia eri periaatteella kuin sen perustamisen aikaan kymmenisen vuotta sitten. Alun perin yhden pälkäneläistilallisen tarve korjata rehua suuria pinta-aloja johti siihen, että isännät löivät voimansa yhteen. Yhteenliittymässä jokaisella oli…

Joulutorit ja seimi tuovat tunnelmaa

Pälkäneen joulu avataan tänä vuonna poikkeuksellisen suureellisesti ja tunnelmallisesti. Perjantaina 24. marraskuuta kylän palveluvarustus täydentyy kahdella joulutorilla. Nuijan joulutorilla pälkäneläiset yritykset ja käsityöläiset esittelevät ja myyvät palveluitaan ja tuotteitaan. Tarjolla on muun muassa käsitöitä, puutöitä, sisustustuotteita, kransseja, maistiaisia, koruja ja hyvinvointivalmennusta. Myös uusitulle torille levittäytyy illan ajaksi joulutori, jossa on pälkäneläisiä joulutuotteita, muun muassa aitoja…

Elämää kanojen kanssa 30 vuotta

Sydän-Hämeen Lehden edeltäjä Kunnallistiedot julkaisi 1980-luvun puolivälissä jutun, jossa Saarioinen Oy ilmoitti etsivänsä uusia broilerinkasvattajia. Luopioislainen Matti Rulja innostui heti ajatuksesta. –Joku hulluus iski silloin, muistelee Rulja naureskellen 30 vuoden takaista aikaa. Kun Arja-vaimokaan ei ollut asiasta eri mieltä, ryhdyttiin Aitoon kylään rakentamaan 15 000 linnun kasvattamoa. Sen suurempia eivät silloiset säädökset sallineet. Naapurikunnassa Sahalahdella vastaavia…

Tyrnikka pullotti ensimmäiset mansikkaglögit

Marraskuisena päivänä Tyrnikan tilapuodissa leijuu vahva mansikan tuoksu. Olga Titov on juuri saanut pullotettua ensimmäisen erän tilalla valmistettua mansikkaglögiä, minkä jälkeen hän on nostanut juomat jäähtymään puodin edustalle. –Etiketit puuttuvat vielä pulloista, Titov huomauttaa. Glögin valmistus on Tyrnikan väelle tuttua puuhaa kahden vuoden takaa, jolloin sahalahtelaistila aloitti joulunalusjuoman teon nimikkomarjastaan. Vuosi sitten tyrniglögi sai rinnalleen…

Perinteinen pientila ei enää elätä perhettä

Suomalainen maalaisidylli on perustunut pientiloihin. Parinkymmenen lehmän navetta ja sen ohessa hoidetut metsätyöt riittivät elättämään edellissukupolvet. Nyt ajat ovat toiset. – Perinteinen pientila ei enää elätä perhettä. Jos haluaa että molemmille on työt tilalla, niin sen pitää erikoistua tai olla eläintila. Ja aika iso sellainen, sillä tuntuu, ettei mikään riitä, Jyrki Ahola sanoo. Pienemmillä tiloilla…

Yli jäätikön, läpi tuulen ja tuiskun

Viime keväänä ”Tuulen tytöt” – Marjo Lindberg, Jenni Nurminen ja Jaana Vanhatalo – oli tiukan paikan edessä. Edessä oli Grönlannin jäätikön ylitys länsirannikon Kangerlussuaqista itärannikon Isortoqiin. Jokainen veti perässään kahta ahkiota, joihin oli pakattu 90 kilogrammaa tavaraa: 35 litraa bensaa, keittimiä, kaksi kivääriä panoksineen, railopelastusvälineet, 35 kilogrammaa ruokaa ja joitakin vaihtovaatteita. – Vaihtovaatteita tarvittiin itse…

Harhalan koulussa ei enää syödä karkkia

– Ei tämä nyt niin ihmeellinen juttu ole. Karkkia voi syödä sitten karkkipäivinä kotona, pälkäneläinen Linda Viertola tuumaa. Linda on karkittomaksi julistautuneen Harhalan koulun kolmasluokkalainen. Harhalan koulussa ei ole syöty karkkia sitten viime elokuun. – Käytännössä se tarkoittaa sitä, että oppilaat eivät tuo kouluun karkkia syntymäpäivinään, ja että koulun retkillä ei syödä karkkia. Oppilaiden syntymäpäiviä…