Tekijät

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Tervehdys KVVY:stä

Pälkäneellä on erittäin arvokas pääoma: lukuisat hienot järvet. Hyvinvoivat vesistöt ovat kunnalle vetovoimatekijä. Hoitamalla tätä pääomaa hyvin varmistamme, että tulevaisuudessakin mahdollisimman moni nykyinen sekä tuleva kuntalainen saa nauttia siitä. Vesien tilan ylläpitäminen tai parantaminen on pitkäjänteistä ja rakentavaa yhteistyötä vaativaa toimintaa. Tarvitaan huolellista suunnittelua, useita eri toimenpiteitä sekä jatkuvaa seurantaa niiden vaikutuksista niin järvien valuma-alueilla…

Metsien peruskuivatusta voidaan tehdä vesistöjä säästäen

Metsä tarvitsee kasvaakseen sopivat kosteusolosuhteet. Liian märässä maassa puu ei kasva. Suomessa metsäteollisuus on ollut keskeinen taloudellisen hyvinvoinnin kivijalka ja sen vuoksi myös suoalueita on muutettu tai yritetty muuttaa ojituksen avulla puuntuotantoalueiksi. Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana maamme suoalueista on ojitettu pääasiassa metsänhoidollisista syistä noin viisi miljoonaa hehtaaria eli yli puolet maamme soista. Alue on yli…

Puhtaat vedet ovat Pälkäneen vetovoimatekijä

– Kesäasukkailla on suuri merkitys Pälkäneen taloudelle. Vaikutus lähtee jo tontin ostosta ja rakentamisesta, kun käytetään paikallisia tuotteita ja tekijöitä. Lisäksi paikallisista palveluista monet ovat kannattavia tuottaa nimenomaan hyvän kesäsesongin vuoksi, Pälkäneen vs. kunnanjohtaja Petri Härkönen toteaa. Lapsuutensa kesät Puutikkalassa Kukkian rannalla viettänyt Härkönen puhuu kokemuksesta, kun hän sanoo, että vesistöjen kunnolla on vaikutusta kesäasukkaiden…

Vesien hoitoa ja käyttöä ohjataan valtakunnallisesti

Suomessa vesiensuojelua ja sen rahoitusta ohjataan alueellisten vesienhoitosuunnitelmien kautta. – Vesienhoitosuunnitelmat pohjautuvat EU:n vesipuitedirektiiviin, jonka vaatimukset ovat kansallisessa lainsäädännössä sisällytetty Lakiin vesien ja merenhoidon järjestämisestä, vesiyksikön päällikkö Heidi Heino Pirkanmaan ELY-keskuksesta kertoo. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vuosien 2016–2021 vesienhoitosuunnitelman nimi on Vesien tila hyväksi yhdessä. Siihen liittyy myös ELY-keskuksen laatima toimenpideohjelma, joka ohjaa vesiensuojeluun liittyvää työtä erityisesti…

Pälkäneen vesistöjen tila on pääosin hyvä

Pälkäneellä melkein kaikki järvet kuuluvat ekologiselta laadultaan luokkaan ”hyvä”. Vain Rautajärvi sekä osittain Hämeenlinnan puolella sijaitsevat Tykölänjärvi ja Jouttijärvi ovat luokitukseltaan tyydyttäviä. Ekologinen luokitus kertoo järven tilanteesta veden laadun, vesistön biologisen hyvinvoinnin ja mahdollisten rakenteellisten muutosten osalta. – Rautajärvi, Jouttijärvi ja Tykölänjärvi ovat rehevöityneitä siihen nähden, mikä olisi järven luontainen tila ilman ihmisen vaikutusta, vesistötutkija…

Rehevöitymiseen voi vaikuttaa

Kuikan huuto kirkasvetisen järven yllä laskevan auringon sädehtiessä tyynen veden pinnan yllä. Suomalainen kesäunelma, jota rehevöitymiskehitys uhkaa – myös puhtaiden vesien Pälkäneellä. Vesistön rehevöityminen koetaan pääsääntöisesti aina ongelmaksi. Vesi ei ole enää niin kirkasta kuin aiemmin. Vesikasvillisuus ja leväkukinnot lisääntyvät, vesi samenee ja hiljalleen ranta-asukkaan valtaa huoli järven tilasta. Huolen kasvaessa herää myös kysymys siitä,…

Naturajärvemme nuhjaantuu – myyttikö?

Kymmenen vuotta sitten käyttöön otetussa järvien ekologisessa luokituksessa Kukkian tila on hyvä. – Osittain Kukkian tilanne on jopa erinomainen, biologi Anna Väisänen KVVY Tutkimus Oy:stä kertoo. Väisänen on perehtynyt perusteellisesti Kukkian tilanteeseen tehdessään Luopioisten kirkonkylän jäteveden puhdistamon Natura-arviointia. – Järven ekologinen tila on arvioitu varsin kattavasti. Kukkia on erityishuomion kohteena Natura-statuksensa ansiosta.   Kasvilajistoltaan edustava…

FresHabit kunnostaa Kukkiaa

Hauhon reitin yläjuoksulla sijaitseva Kukkia on karu ja kirkasvetinen suuri järvi. Pinta-ala on 43 neliökilometriä, mutta järvi on kohtalaisen matala. Keskisyvyys on 5,2 metriä. Kukkian veden laatu on herättänyt paljon keskustelua viime vuosina, sillä erityisesti kapeissa lahdissa on havaittu rehevöitymisen merkkejä. Säännöllisesti seurannassa olevien selkävesien laadussa muutokset eivät juurikaan näy. Lahtien rehevöityminen johtuu pääasiassa hajakuormituksesta,…

Mökki vai ei, kas siinä pulma!

Suomalaisten geeniperimään kuuluu ilmeisesti halu omistaa piilopirtti, mökki, huvila tms. Näin meilläkin. Kun lomailu satojen kilometrien matkan takana sukulaisten ahtaassa mökissä kylmävetisen järven rannalla ei enää viehättänyt, aloimme etsiskellä omaa mökkiä tai -tonttia. Tontteja katsastimme vain kaksi, Näsijärveltä ja Kukkialta, josta pankin suosiollisella avustuksella ostimme asiallisen pläntin auringon peittävää itikkakuusikkoa rutarantoineen. Sinne aloimme rakennusvalvonnan ei…

Pälkäneen Pitkäjärven tila on parantunut

Vesikasvillisuuden määrä on lisääntynyt Kaakkois-Pälkäneellä sijaitsevalla Pitkäjärvellä erityisesti 2000-luvulla. – Järvellä harvakseltaan vieraileva Tatu Turunen havaitsi kehityksen, joka päivittäin tilannetta seuraavalta jää helposti huomaamatta, Pälkäneen Pitkäjärven Kunnostusyhdistys ry:n puheenjohtaja Veikko Hoppula kertoo. Kajaanissa ympäristöalalla työskentelevä Turunen puhui asiasta toistuvasti vanhemmilleen Kaija ja Johannes Turuselle, joiden kesämökki sijaistee Pitkäjärven rannalla. Kaija Turunen tarttui toimeen ja kutsui…