Tekijät

Pälkäneen vesistöjen tila on pääosin hyvä

Pälkäneellä melkein kaikki järvet kuuluvat ekologiselta laadultaan luokkaan ”hyvä”. Vain Rautajärvi sekä osittain Hämeenlinnan puolella sijaitsevat Tykölänjärvi ja Jouttijärvi ovat luokitukseltaan tyydyttäviä. Ekologinen luokitus kertoo järven tilanteesta veden laadun, vesistön biologisen hyvinvoinnin ja mahdollisten rakenteellisten muutosten osalta. – Rautajärvi, Jouttijärvi ja Tykölänjärvi ovat rehevöityneitä siihen nähden, mikä olisi järven luontainen tila ilman ihmisen vaikutusta, vesistötutkija…

Rehevöitymiseen voi vaikuttaa

Kuikan huuto kirkasvetisen järven yllä laskevan auringon sädehtiessä tyynen veden pinnan yllä. Suomalainen kesäunelma, jota rehevöitymiskehitys uhkaa – myös puhtaiden vesien Pälkäneellä. Vesistön rehevöityminen koetaan pääsääntöisesti aina ongelmaksi. Vesi ei ole enää niin kirkasta kuin aiemmin. Vesikasvillisuus ja leväkukinnot lisääntyvät, vesi samenee ja hiljalleen ranta-asukkaan valtaa huoli järven tilasta. Huolen kasvaessa herää myös kysymys siitä,…

Naturajärvemme nuhjaantuu – myyttikö?

Kymmenen vuotta sitten käyttöön otetussa järvien ekologisessa luokituksessa Kukkian tila on hyvä. – Osittain Kukkian tilanne on jopa erinomainen, biologi Anna Väisänen KVVY Tutkimus Oy:stä kertoo. Väisänen on perehtynyt perusteellisesti Kukkian tilanteeseen tehdessään Luopioisten kirkonkylän jäteveden puhdistamon Natura-arviointia. – Järven ekologinen tila on arvioitu varsin kattavasti. Kukkia on erityishuomion kohteena Natura-statuksensa ansiosta.   Kasvilajistoltaan edustava…

FresHabit kunnostaa Kukkiaa

Hauhon reitin yläjuoksulla sijaitseva Kukkia on karu ja kirkasvetinen suuri järvi. Pinta-ala on 43 neliökilometriä, mutta järvi on kohtalaisen matala. Keskisyvyys on 5,2 metriä. Kukkian veden laatu on herättänyt paljon keskustelua viime vuosina, sillä erityisesti kapeissa lahdissa on havaittu rehevöitymisen merkkejä. Säännöllisesti seurannassa olevien selkävesien laadussa muutokset eivät juurikaan näy. Lahtien rehevöityminen johtuu pääasiassa hajakuormituksesta,…

Mökki vai ei, kas siinä pulma!

Suomalaisten geeniperimään kuuluu ilmeisesti halu omistaa piilopirtti, mökki, huvila tms. Näin meilläkin. Kun lomailu satojen kilometrien matkan takana sukulaisten ahtaassa mökissä kylmävetisen järven rannalla ei enää viehättänyt, aloimme etsiskellä omaa mökkiä tai -tonttia. Tontteja katsastimme vain kaksi, Näsijärveltä ja Kukkialta, josta pankin suosiollisella avustuksella ostimme asiallisen pläntin auringon peittävää itikkakuusikkoa rutarantoineen. Sinne aloimme rakennusvalvonnan ei…

Pälkäneen Pitkäjärven tila on parantunut

Vesikasvillisuuden määrä on lisääntynyt Kaakkois-Pälkäneellä sijaitsevalla Pitkäjärvellä erityisesti 2000-luvulla. – Järvellä harvakseltaan vieraileva Tatu Turunen havaitsi kehityksen, joka päivittäin tilannetta seuraavalta jää helposti huomaamatta, Pälkäneen Pitkäjärven Kunnostusyhdistys ry:n puheenjohtaja Veikko Hoppula kertoo. Kajaanissa ympäristöalalla työskentelevä Turunen puhui asiasta toistuvasti vanhemmilleen Kaija ja Johannes Turuselle, joiden kesämökki sijaistee Pitkäjärven rannalla. Kaija Turunen tarttui toimeen ja kutsui…

Pälkäneen puhdistamot toimivat hyvin

Pälkäneen taajamien jätevesiä puhdistetaan jätevedenpuhdistamoilla Onkkaalassa, Luopioisten kirkonkylällä ja Rautajärvellä. Kaikki puhdistamot ovat biologis-kemiallisia aktiivilietelaitoksia, mikä on yleisin puhdistamotyyppi Suomessa. – Pälkäneen puhdistamot toimivat niin kuin pitääkin ja niiden osuus purkuvesistöjensä kokonaiskuormituksesta on pieni, vesiosaston johtaja Jukka Lammentausta KVVY Tutkimus Oy:stä kertoo. KVVY Tutkimus Oy toteuttaa Pälkäneen jätevedenpuhdistamojen vaikutusten tarkkailua vesi- ja jätevesinäytteiden sekä kalataloudellisen…

Maataloudessa ravinteet tarvitaan tuotantoon

– Viljelijät ovat olleet sitoutuneita 2015 alkaneen ympäristökorvausjärjestelmän tavoitteisiin. Esimerkiksi suojavyöhykkeitä haluttiin perustaa niin paljon, että tähän varatut rahat loppuivat jo ensimmäisenä vuonna, palvelupäällikkö Sari Hiltunen ProAgriasta kertoo. Vesistöjen ja valtaojien varsiin jätettävät suojavyöhykkeet ovat perinteinen keino pidättää sadeveden mukana valuvia ravinteita päätymästä vesistöön. Valumat lisääntyvät sademäärien kasvamisen ja pellot paljaina pitävien leutojen ja lumettomien…

Ranta-asukkaan 10 vesienhoitovinkkiä

kesä, mökki, laituri, kuvituskuva, Else-Marja Laukkanen,

Hoida jätevesien käsittely asianmukaisesti Imeytä tiski- ja pesuvedet maaperään, vesistö ei tarvitse pesuaineita Päästä isot petokalat takaisin järveen ylläpitämään toimivaa ravintoketjua Perkaa ja huuhtele kalat kuivalla maalla, kompostoi perkuutähteet Pidä rantasi siistinä ja mahdollisimman luonnonmukaisena Vältä lannoitteiden käyttöä varsinkin rannan läheisyydessä Muista, että niitoista ja ruoppauksista tulee ilmoittaa ELY:lle 30 vuorokautta ennen toimenpiteen aloittamista Tee…

Kukkia on kaunis myös parin metrin syvyydessä

– Kun muutin tänne Valkeakoskelta, aloin samoilla Kukkian rannoilla. Sieltä löytyi hienoja kallioita ja kivikkoja, Petri Valtanen kertoo. Kukkia alkoi kiehtoa yhä enemmän ja mies lähti tutkimaan sitä uiden ja sukeltaen. Innostuksen kasvaessa kausi jatkui yhä pidempään ja lopulta Valtanen nautti lähijärvestään kesät ja talvet. Hyvissä varusteissa järveen pystyy mennä siihen saakka, kun jäät valtaavat…