Henriikka Hintikka

Kaukosuhteessa puheluista ei kannata tehdä valitusmonologeja

Tilaajille

Kaukosuhteet ovat aivan viheliäisiä. Puhelinyhteydet pätkivät kriittisellä hetkellä, viesteihin ei tule vastattua ja kellot tuntuvat hidastelevan tahallaan. Tekstatessa ei voi koskaan täysin tietää, miten se toinen osapuoli viestisi tulkitsee. Väärinkäsityksiä sattuu, eikä asioita voi selvittää kasvotusten. Ikävä jäytää takaraivoissa, on vaikea keskittyä mihinkään muuhun. Ystävät ja perheenjäsenet saavat kyllästymiseen asti kuulla aiheesta tilitystä. Minua erossa…

Sukupuolikiintiöt vievät hakoteille

Tilaajille

Pari viikkoa sitten ystäväni kertoi, ettei hän ollut päässyt vieläkään sisään diplomaattikouluun täällä Madridissa. Hän on hakenut jo kahtena vuotena peräkkäin, eikä vieläkään tärpännyt. Kun kuulin miksi, sisälläni kiehahti. Hän sisällepääsynsä ei ollut jäänyt kiinni mistään hänestä riippuvista syistä. Pääsykokeiden lautakunta oli huomannut, että sisään ei ollut päässyt tarpeeksi naispuolisia hakijoita, joten oikeasti pisterajan ylittäneitä…

Antti Hintikka aloittaa kolumnistina

Tilaajille

– Minulla on aina ollut mielipiteitä. Koulussa joku joskus sanoi, että niitä kannattaisi kirjoittaa ylös, pälkäneläinen Antti Hintikka sanoo. Kesällä 18 vuotta täyttänyt Pälkäneen lukion abiturientti aloittaa tänään Sydän-Hämeen Lehden kolumnistina. – Haluaisin käsitellä myös sellaisia aiheita, joista on vaikea puhua. Esimerkiksi uskonto on Suomessa tabu. Joku jalkapallo on työpaikan kahvipöydässä hyväksytty keskustelunaihe, mutta uskonnosta…

Pienen lukion suurin vahvuus on hyvä henki

Tilaajille

22 uutta ylioppilasta painoi lauantaina valkolakin päähänsä Pälkäneen lukiolla. Tämänkeväiset ylioppilaat selvittivät kirjoitukset loistotuloksin, ja koulu kohosi lukiovertailussa edellisvuodesta 281 sijaa. Taakse jäivät muun muassa naapurikaupunkien Kangasalan ja Valkeakosken lukiot. Lakkiaisissa puhunut ylioppilas Henriikka Hintikka ja vararehtori Tarja Mikkola eivät kuitenkaan keskittyneet tämän kevään tuloksiin, vaan pienen koulun suurimpaan vahvuuteen, hyvään henkeen. – Tässä pienessä,…

Bussissa

Kirpeä syysilmä riipii punertuvaa nahkaa, hengitys huuruaa katulampun kellertävässä valossa. Bussi on tyypillisesti myöhässä, otsasuoni tykyttää. Ei auta itku markkinoilla, mutta tuskin hymyileminenkään sitä rakkinetta pysäkille taikoo. Siinä paha missä mainitaan, rämisevä ja koliseva kulkuneuvo puksuttaa paikalle kuin mitään ei olisi tapahtunut. On tapahtunut, nimittäin myöhästyminen. Järkyttävää. Kuskiakaan ei kerkeä sättiä, kun se ketale vain…

Muurilla

Katse jahdatun, sydän pelkoon hukkunut. Iho on pingottunut hauraiden luiden ylle, likaiset rievut piilottavat tärisevän ruumiin. Muurin varjo peittää haudallaan polkevan lauman. Kalpea valo livahtaa sen raosta kuin lohduksi, toivon kipinäksi. Toiselta puolelta kuuluu elämän ääniä, jotka muurille kerääntyneet ovat menettäneet. Lasten naurua, vilkasta puheensorinaa, autojen murahtelua, kiireisiä askeleita. Huudahduksia, lokkien kirkunaa. Toiselta puolelta leijailee…