lukutaito

Kristinusko ja kansallisaate opettivat suomalaiset lukemaan

Lukutaidon opettaminen kaikelle kansalle on aina palvellut isompia tarkoitusperiä. Uskonpuhdistuksen opit Suomeen tuonut Mikael Agricola loi suomen kirjakielen ja Johannes Gezelius laittoi alulle kansanopetuksen. Molemmat olivat Turun piispoina kristinuskon asialla: Lutherin oppien mukaan kaikki piti opettaa lukemaan sanaa omalla kielellään. 1500-luvulta alkanut lukutaitoherätys tähtäsi siihen, että kansa oppi lukemaan aluksi katekismusta, sitten Raamattuakin, kunhan se…

Heikon lukutaidon luoma kielimuuri syrjäyttää

Maailmassa on yhtä paljon nälkää näkeviä kuin lukutaidottomia. Mutta heikko lukutaito ei ole ainoastaan kehitysmaiden ongelma. Myös meillä se ennakoi sairauksia, köyhyyttä ja syrjäytymistä. Suuri osa vankilaan päätyneistä on lukutaidoiltaan auttavalla tasolla. Heikon lukutaidon luoman kielimuurin taakse eristäytyneet lapset kokevat itsensä heikoiksi ja huonoiksi. Suojakuorena toimii passiivisuus: ei voisi vähempää kiinnostaa.   Suomessa käytännössä kaikki…

Pälkäne mukaan Elixir-ohjelmaan – Kunnan elinvoimapalveluihin suunniteltuja leikkauksia lievennettiin

Tilaajille

Pälkäneen elinvoimapalveluista oltiin kesällä nipistämässä 45 000 euroa vuosittain seuraavien kolmen vuoden ajan, mutta valtuusto päätti suoran leikkaamisen sijaan heittää pallon elinvoimalautakunnalle – miten leikkausvaarassa olevia rahoja sitten voitaisiin käyttää kunnan markkinointiin? Marraskuun alussa Pälkäneen kunnanvaltuusto sai vastauksen kysymykseensä. Tarkoituksena on, että liikunta- ja vapaa-aikapalveluissa satsataan perheille tarjottaviin liikuntapalveluihin; edullinen, perheiden tarpeiden mukaan suunniteltu ja…

Lukutaidon merkitys kasvaa – osaamiserot huolestuttavia

Äidinkieli ja hyvä lukutaito ovat ajattelun ja oppimisen perusta. Lukutaito on välttämätöntä itsensä kehittämiselle ja yhteiskunnalliselle osallistumiselle. Ilman riittävän laajaa ja monipuolista lukutaitoa voi jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle. Syrjäytyminen tai tunne syrjäytymisestä on yhteydessä moniin muihin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Lukutaito ja lähdekriittisyys liittyvät myös Suomen sisäiseen turvallisuuteen. Keksittyä tai vahvasti vääristeltyä tietoa käytetään häikäilemättömästi hyväksi. Vaikuttaminen voi…

Pälkäneen kouluissa käynnistyi lukutaidon teemavuosi

Pälkäneen koulut käynnistyivät lukutaidon teemavuoden merkeissä. Teeman taustalla on puuaapinen, jonka 300-vuotisjuhlaa vietetään ensi vuonna. Pälkäneellä lukutaito koheni huimasti sen jälkeen, kun Daniel Medelplan kaiversi kirkonmiesten toiveesta pälkäneläisille Getzeliuksen aapisen – jopa niin huimasti, että piispakin pani merkille pälkäneläisten kehityksen. – Tämä on juttu, josta kannattaa edelleen olla tosi ylpeitä. Pälkäneläiset papit olivat viisaita edelläkävijöitä,…

Lisälehti reunamerkintään ”Herätköön lukutaitokunta!”

Ulla Siren kertaa ansiokkaasti (S-HL 13.12.) kunnan menneisyyttä lukutaidon alalla, mutta kiinnostavaa on myös sen nykytilanne, eihän lukeminen ja siihen liittyvät toiminnot minnekään kadonneet ole. Minusta kiehtovin on heinäkuun kirjateltta, nimenomaan se teltta, jonka raoista tuuli puhaltelee sisään ja sade ropsii kattoon, tai joka (siis se teltta) kietoutuu leyheään, heinäntuoksuiseen kesäiltaan. Sinne on helppo tulla…

Lukutaito Pälkäneen kärkihankkeeksi

Itsenäisyyspäivän juhlassa Nuijalla Pälkäneen kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä kysyi tervehdyssanoissaan, rohkenisiko Pälkäne ryhtyä profiloimaan lukutaitoon, siis ottamaan kunnan keskeiseksi kärkihankkeeksi lukemisen, lukutaidon. Sydän-Hämeen Lehdessä 13.12.2017 Ulla Siren muistutti mieleen Pälkäne-Seuran tuoneen lukutaidon usein esille. Samaten Daniel Medelplanin museonjohtaja Arja Liutta korostaa lukutaidon olevan iso asia Pälkäneen kohdalla. Onhan tämä ollut lukutaitopitäjä jo puuaapisen ajoista lähtien….

Isä, näytä että mies lukee

Suomi on hyvien lukijoiden maa. Mutta Pisa-tutkimuksen lukutaitokokeessa heikoimmin pärjänneiden suomalaisnuorten tarkastelu paljastaa sukupuolten eron. Huonosti lukevien tyttöjen ryhmä on pieni, kolme prosenttia peruskoulun päättävistä tytöistä. He tulevat vähävaraisista perheistä ja ovat usein maahanmuuttajia, joiden äidinkieli ei ole suomi. Pojista alhaisimmalla lukutaitotasolla on 13 prosenttia. Heillä heikko lukutaito ei välttämättä liity huono-osaisuuteen. Tekstien kanssa takkuava…