luonto

Käävät vaikuttavat myönteisesti metsiin – ne lahottavat oksia uudelleen kiertoon

Tilaajille

Metsänomistajat ovat usein kammoksuneet metsissään näkyviä pökkelöitä ja niissä olevia kääpiä. Käävät ovat herättäneet epäluuloa, että koko metsä joutuu niiden kynsiin ­– siispä siistitään metsä, tehdään siitä steriili, puhdas puiden kasvaa. Käävät ovat kuitenkin hyvin tärkeä eliöryhmä metsän hyvinvoinnille. Meillä tunnetaan reilut 200 kääpälajia, osa hyvin vaikeasti tunnistettavia, mutta tavallisimmat oppii määrittämään helposti erilaisissa metsissä…

Kevään odotuksen ääniä – lehtopöllön huutelua kuulee jo hyvin

Tilaajille

Leudon talven jälkeen kevään odotus on päässyt vauhtiin.  Talvi oli samaa marraskuuta koko ajan, ja lumitöitäkin oli vain harvakseltaan. Ennätyslauha talvi herätti myös linnut pesimään ennen aikojaan.  Etelärannikolla mustarastas muni jo tammikuulla, ja poikaset selvisivät lentoon helmikuun puolivälissä. Meillä ei ihan näin sekaisin vielä olla, mutta kyllä monet kevään merkit ja äänet ovat jo käynnistyneet….

Harakkakanta on hiljalleen laskenut – selvimmin harakoiden määrä on pudonnut maaseudulla

Tilaajille

Harakka viettää kesät talvet ihmisen läheisyydessä. Se on ihmisen seuralainen, jota ei yleensä tapaa kauempana metsissä. Maalaiskylät ovat harakan aidointa ympäristöä. Sen asuinalueeseen kuuluu koko Suomi. Mutta harakallakin on alkanut mennä vähän heikommin. Ennen oli kaatopaikkoja vähän joka puolella. Samoin karjatalous kukoisti ja sen mukana harakka selvisi hyvin talvenkin koitoksista. Harakkaa on turhanpäiten halveksittu ja…

Pälkäneen, Sahalahden ja Kuhmalahden metsokanta on edelleen alamaissa – metson talviravintoa ovat männynneulaset

Tilaajille

Metson mieluisinta elinympäristöä on havupuuvaltainen sekametsä, jossa vaihtelee kangasmetsää ja pieniä rämelaikkuja. Varsin usein metson talvireviiri löytyy kallioiden ja rämeiden läheisyydestä. Lajin talviravintona ovat melkein yksinomaan männynneulaset, ja herkullisimpia hidaskasvuisia mäntyjä löytyy kuivilta kankailta ja rämeiden reunoilta. Elinympäristöjen muuttuminen on vaikuttanut metsokantoihin huimasti. 1970-luvulla löytyi vielä yhtenäisiä ja riittävän laaja-alaisia metsiä, joista metso löysi sopivia…

Rosvon ja murhaajan maineessa oleva näätä käy myös ruokintapaikoilla

Tilaajille

Näätä oli aikoinaan himoittu metsästyslaji. Näätäturkista arvostettiin ja näädän perässä hiihdettiin pitkiäkin matkoja. Kovan metsästyspaineen alla näätämäärät vähenivät ja uhkasivat hiipua kokonaan. Laji rauhoitettiin metsästykseltä vuonna 1930. Näätäkanta alkoi siitä hiljalleen elpyä, mutta vielä 1950-luvulla näätä oli Hämeessäkin harvinaisuus. Ensimmäiset tapaamiset minulla oli näädän kanssa vasta 70-luvun alussa. Silloinkin pyydettyjen yksilöiden muodossa. Nyt näätä on…

Hippiäinen on metsän pikkukuningas

Tilaajille

Hippiäinen on Suomen ja samalla Euroopan pienikokoisin lintu. Aikuinen hippiäinen painaa vain viisi grammaa. Se on uskollinen kuusimetsien asukas, ja vähän karkeasti voidaan sanoa, että hippiäinen löytyy sieltä, missä on varttuneita kuusimetsiä. Hippiäisen latinalainen nimi on Regulus regulus. Regulus tarkoittaa pientä kuningasta. Lajin ruotsalainen nimi on kungsfågel. Hippiäisen ravinto koostuu pienistä hyönteisistä ja hämähäkeistä, joita…

Vasta 1800-luvun aikana uhripuut, pyhät lehdot ja taiantekopaikat saivat väistyä – karsikko kertoi vainajista

Tilaajille

Karsikko oli yleensä yksittäinen puu tai metsä, jossa oli merkintöjä kuolleista henkilöistä. Puussa oli merkintöjä, jotka kertoivat henkilön syntymän ja kuolinajan. Usein nämä puut sijaitsivat tien varrella tai asutuksen ja kalmiston tuntumassa. Karsikoiden tarkoituksena oli kertoa vainajalle tai paremminkin vainajan sielulle, että hän on kuollut eikä enää olisi asiaa ihmisten asumuksiin kummittelemaan. Tavallisesti puun kuoreen…