Markku Rauhalahti

Metsätietoa Laipanmaassa

Pohjan koulun yläluokkalaiset lähtevät toisinaan eväiden kanssa retkelle koulun takapihalta. Kuljettavaa riittää, sillä siitä alkaa eteläisen Suomen laajin yhtenäinen metsäalue Laipanmaa. Tiistaina koulun kaikki 60 oppilasta nousivat bussiin ja suuntasivat syvemmälle Laipan korpiin. Koululaiset kävivät istuttamassa kuusia Elamonjärvelle ja jatkoivat sitten Rajalan kämpälle, jossa Markku Rauhalahti, Timo Kivimaa ja Risto Keskinen kertoivat Laipan ja kämpän…

Rauhalahti kaipasi talvisodan henkeä

Talvisodan päättymisestä tuli sunnuntaina kuluneeksi 76 vuotta. Merkkipäivää muistettiin Kangasalan sankarihaudalla. Kunniakäynnin yhteydessä puhunut Markku Rauhalahti muistutti, että Kangasalan sankarihaudoissa lepää 350 sankarivainajaa: 205 Kangasalla, 85 Kuhmalahdella ja Vehkajärvellä sekä 60 Sahalahdella. Sydän-Hämeen pitäjien poikkeuksellisen raskasta uhria selittää se, että täkäläisistä nuorukaisista monet olivat suojeluskunnissa koulittua valiokaartia, joka tositilanteessa laitettiin vaikeimpiin paikkoihin. – Kaatuneet olivat…

Puntari oli Kuhmalahden kuntakeskus

Puntari oli viime vuosisadan alkuvuosikymmeninä Kuhmalahden kuntakeskus. Pohja oli liikenteen keskus ja kirkonkylä seurakunnallinen keskus. Tuolloin Puntariin perustettiin osuusmeijeri, rakennettiin mylly ja saatiin osuuskaupan sivumyymälä. Siellä toimivat myös apteekki ja puhelinkeskus. Merkittävän rakennuksen, Kuhmalahden Suojan vihkiäisiä vietettiin vuonna 1919. Suojalla piti lääkäri vastaanottoaan, myös kansanhuolto sai sieltä toimitilat. Maaseudun väliluvun vähentyminen ja kulkuyhteyksien parantuminen vaikuttivat…

Puntarista Blind Bayhin

Kuhmalahden Puntarin kylässä syntynyt ja aikuisikään varttunut Pertti Hinkkala ja puolisonsa Pirjo ovat asuneet jo neljä vuosikymmentä Brittiläisessä Kolumbiassa, Kanadan lounaisessa provinssissa. Siellä heillä on myös eläkekotinsa jylhän kauniissa maisemassa. Pertti kertoo kaukokaipuun heränneen jo poikasena, kun hän lueskeli Jack Londonin seikkailukirjoja. Nuorena miehenä hän teki moniviikkoisen matkan poikki USA:n idästä länteen ja vähän pohjoiseenkin….

Mukavia muistoja Kuhmalahdelta

Kuhmalahden Vehkajärvellä syntynyt ja eläkeikään asti Kuhmalahdella asunut Saara Kahilakoski, o.s. Viljamaa täyttää 17. lokakuuta 95 vuotta Tampereella. Kuhmalahden seurakunnan pitkäaikaisen kanttorin Unto Kahilakosken puolisona Saara tuli tutuksi paikkakunnalla ja lähiseuduilla. Monet varttuneemmat paikkakuntalaiset varmasti muistavat edelleen hänen pirteän olemuksensa ja herkässä olevan heleän naurunsa. Nuoruusvuotensa Saara asui kotonaan Vehkajärven Raukolan talossa. Maalaistalossa riitti tyttärelle…

Museoväki retkeili Laipanmaassa ja sen liepeillä

  Ryhmä museoalan harrastajien ja paikallismuseotoimintaa edistävän yhdistyksen Hämeen Museoseuran jäseniä teki elokuisen opintoretken Sydän-Hämeeseen. Päivän ohjelmassa oli monta museoväkeä kiinnostavaa kohdetta kämpästä kirkkoon. Laipanmaan Rajalan kämppäisäntä Risto Keskinen kertoili retkeläisille kämpän historiasta ja kämpällä yli 50 vuotta asuneesta Nestori Hanhikoskesta. Laipanmaan metsissä työuransa tehnyt Nestori sai aikanaan metsäyhtiö UPM:ltä elinikäisen oikeuden asua kämpässä. Hän…

Museoilta ja Arjan synttärit Kuhmalahdella

Torstaina 13. elokuuta vietettiin kymmenessä Kangasalan museossa Museoiden iltaa. Kuhmalahdella ilta oli muita juhlavampi, koska paikkakunnan vaikuttajanainen ja museon puheenjohtaja Arja Marttala tarjosi ystävilleen, yhteistyökumppaneilleen ja satunnaisille museovieraille kakkukahvit 70-vuotispäivänsä kunniaksi. Musiikki soi ja laulu raikui, ja vieraita tuli ja meni. Useimmat viipyivät tuntikausia ja mikä ettei – sää oli sopiva, tuttuja oli paljon ja…

Karjalaispoika sotaa paossa

Elämäntyönsä opettajana ja koulunjohtajana Juvalla tehnyt 87–vuotias Sergei Kirtola muistelee lämmöllä paria vuottaan Kuhmalahdella Talvisodan ja välirauhan aikana. Sergei joutui isänsä Vasilin eli Villen ja äitinsä Varvaran kanssa lähtemään evakkoon Kivennavan pitäjän Raivolan kylästä Talvisodan alla. Lähtöpäivä oli 19. lokakuuta 1939. Mukaan määrättiin ottamaan viiden päivän eväät ja vaihtovaatteet. Vielä Viipurissa ei tiedetty, mihin mennään….

Lottien työ vapautti monta divisioonaa miehiä rintamalle

Lotta Svärd oli suomalaisten naisten vapaaehtoisjärjestö. Se perustettiin vuonna 1921 tukemaan suojeluskuntien tekemää maanpuolustustyötä. Järjestön tavoitteet olivat puhtaasti isänmaalliset. Alusta pitäen järjestön linja oli pysytellä puoluepolitiikan ulkopuolella. Ja lotat toimivat ilman asetta, rintamaoloissakin. Jo Vapaussodassa keväällä 1918 valkoisen armeijan tukitehtävissä toimi muutamia naisia muun muassa sairaanhoitajina sekä muonitus- ja varustehuollossa. Monilla paikkakunnilla perustettiin lottayhdistyksiä, Pohjois-Hämeessä…

Pohjois-Hämeen suojeluskunnat olivat maan ykkösiä

Vuosien 1916–1917 yhteiskunnallisia rauhattomuuksia ja väkivaltaisuuksia hillitsemään perustettiin myös Pohjois-Hämeessä vapaaehtoisia suojelujoukkoja ja palokuntia, sittemmin suojeluskuntia. Loka-marraskuussa 1917 perustettiin suojeluskunta myös Sydän-Hämeen pitäjiin – Kangasalle, Kuhmalahdelle, Luopioisiin, Pälkäneelle ja Sahalahdelle. Aktiivisena asiamiehenä Pohjois-Hämeessä toimi Aitolahdesta kotoisin oleva insinööri Lauri Keso, tärkeänä taustatukenaan maisteri Lauri ”Tahko” Pihkala, tunnettu urheiluvaikuttaja ja pesäpallon isä. Syksyllä 1917 Keso kiersi…