Panu Rajala

Panu Rajala kirjoitti romaanin runoilija Yrjö Jylhästä 80 vuotta sitten käydyn talvisodan sankareiden kunniaksi. Kirjailija toivoo Erään soturin loppu -teoksen päätyvän kuunnelmaksi ja monologiksi. Jylhä ansaitsee paikan kansakunnan kaapin päällä paitsi sotarunoilijana myös Tulenkantajat-ryhmän voimahahmona ja maailmanrunouden etevänä suomentajana.

Tilaajille

Talvisodan syttymisestä tulee kuluneeksi marraskuun viimeisenä päivänä 80 vuotta. Kirjailija, professori Panu Rajala on palannut maineikkaan sotarunoilijan Yrjö Jylhän (1903-1956) elämän loppuvaiheisiin juuri ilmestyneessä romaanissaan Runoilija Yrjö Jylhän tragedia – Erään soturin loppu. Kirjoittajan mukaan teos on kunnianosoitus kaikille talvisodan sankareille. Rajala soisi, että suomalaiset palauttaisivat muistiinsa Jylhän kansalliset saavutukset paitsi sodan kuvaajana myös suomalaista kirjallisuutta uudistaneen Tulenkantajat-ryhmän näkyvänä voimana ja maailmanrunouden mestarillisena kääntäjänä.

Hämeenlinnan Teatteri avaa syksynsä klassikolla Gabriel, tule takaisin. Filosofian tohtori Panu Rajalan mukaan Mika Waltari löysi aiheen Gabriel tule takaisin -näytelmäänsä Helsingin alamaailmasta, jonne hän katosi ryyppyputkiensa ajaksi raskaiden kirjoitusjaksojen jälkeen. Naisten hurmurina kunnostautunut Ruben Auervaara ei ollut Waltarin teoksen innoittajana. Rajalan mielestä naiset eivät muutu milloinkaan, vaan he kaipaavat enkelien oloisia lohduttajia!

Tilaajille

Jo vuonna 1945 Helsingin Kansanteatterissa kantaesityksensä saanut Mika Waltarin esitetyin näytelmä Gabriel tule takaisin on huippuajankohtainen parhaillaan elettävällä nettirakkaushuijausten kukoistuskaudella. Tampereen yliopiston teatterin ja draaman tutkimuksen professorina pitkän päivätyön tehnyt Panu Rajala korjaa yleistä harhakäsitystä, ettei akateemikko käyttänyt kapteeni ja johtaja G. Lindströmin esikuvana aikanaan paljon julkisuutta saanutta huijaria ja varasta Ruben Auervaaraa. Rajalan mukaan Waltari löysi tragikomediansa ainekset Helsingin alamaailmasta, jossa kirjailija kuuli ryyppyreissujensa aikana mitä kummallisemmista lemmenseikkailuista.

Rajala esittelee brändäyksen, selfiekuvauksen, verkostoitumisen sekä vapaan seksin ja moniavioisuuden edelläkävijän

Emeritusprofessori Panu Rajala on tehnyt poikkeuksellisen mielenkiintoisen elämäkerran kansalliskirjailija Ilmari Kiannosta. Kirja julkaistaan ensi viikolla. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Moni nykyjulkkis saa elämäkerran jo eläessään, parhaat useampia. Tuiki tavallista on myös se, että ainekset elämäntarinaan tai muistelmateokseen löytyvät vasta muutaman vuosikymmenen taivaltaneelta ihmiseltä. Suuri ihme puolestaan on se, että aikansa perinteiset arvot ja tavat näyttävästi roskakoriin viskannut, boheemielämää viettänyt ja hulppeat 67 teosta kirjoittanut kansalliskirjailija Ilmari Kianto (1874 – 1970) saa ensimmäisen kattavan elämäkertansa…

Sillanpää-ooppera sai tulikasteensa ensi-illassaan

Viime kesänä kantaesityksensä saanut Sillanpää-ooppera on vielä tänä kesänä Myllykolun kesäteatterin ohjelmistossa. Seppo Pohjolan ja Panu Rajalan ooppera on vahva teos, jonka esityksessä kuorolla on keskeinen rooli. (Kuva: Pekka Gestrin)

Frans Emil Sillanpää vietti kosteaa elämää. Myös Sillanpää-oopperan solistit ja kuorolaiset saivat viime lauantaisessa ensi-illassa märkää niskaansa. Toisen esityskauden alku sai todellisen kasteensa heinäkuisessa rankkasateessa. Huonosta säästä huolimatta esiintyjät veivät oopperan alusta loppuun ylväästi läpi. Katsojana suorastaan ajatteli synkkien pilvien ja vuolaan vedentulon täydentävän esitystä. Sillanpää-ooppera on väkevä katsaus ainoan Nobel-kirjailijamme ja 100-vuotiaan Suomen elämään….

”Taata oli ystävällinen pappa”

Pälkäneläinen Antero Hämäläinen muistaa kirjailija Frans Emil Sillanpään ystävällisenä pappana. Hämäläinen kävi 1950-luvulla koulua Herttoniemessä Helsingissä, ja Taata Sillanpää asui rintamamiestalossa koulun lähellä. – Sillanpäällä oli tapana kulkea koulun pihan ohi menevää kävelytietä tummassa baskerissaan ja tummissa vaatteissaan. Kyllä me koululaiset tiesimme, että siinä se tunnettu kirjailija nyt kulkee. Me vilkuttelimme hänelle ja hän heilutti…

Panu Rajala hyvinvointipäivässä

Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistyksen terveyspäivä-nimellä jo reilut kymmenen kertaa vietetty ohjelmakokonaisuus on parin viime vuoden aikana jonkin verran uudistunut. Viime vuonna hyvinvoinnin ylläpitämiseen liitettiin vahvasti liikunnallinen osuus ja jopa tehtiin pienimuotoinen sauvakävelylenkki Juha Miedon johdolla. Tänä vuonna hyvinvointia korostaa kulttuurillinen näkökulma. Aitoon koulutuskeskukseen tulee nimittäin torstaina 12.10. kirjailija, filosofian tohtori Panu Rajala kertomaan Nobel-palkitusta F.E. Sillanpäästä….

Kuka oikein olit, Olavi Paavolainen?

Tulenkantajien kärkihahmo, dandy, kulttuurikriitikko, mielipidevaikuttaja, matkakirjailija, esseisti ja Radioteatterin johtaja. Siinä muutama nimike, jolla Olavi Paavolaista (1903–1964) on kutsuttu. Kirjailija ja kirjallisuudentutkija Panu Rajalan teoksessa Tulisoihtu pimeään. Olavi Paavolaisen elämä. käy ilmi, kuinka moniaalle tuo hurmoshenkinen kulttuurivaikuttaja elämässään kurotteli. Poliittisesti Paavolainen vilkuili milloin vasemmalle, milloin oikealle. Julkisesti väiteltiin, oliko Paavolainen natsi. 1920-luvulla Paavolainen halusi johtavaksi…

Tylsä arki tuotti rehevää tekstiä

Veikko Huovisen teoksissaan viljelemä huumori kevensi hänestä elämäkerran kirjoittaneen Panu Rajalan työpäiviä. – Elämäkertojen kirjoittaminen voi olla kuivakiskoista hommaa, mutta Huovinen sai hymyn huuleen, Rajala kertoi vieraillessaan Sahalahden Kirjanystävien järjestämässä tilaisuudessa. Tänä syksynä ilmestynyttä Hirmuinen humoristi -kirjaansa varten tutkija luki uudelleen läpi Huovisen koko tuotannon. Jokainen kirja potkaisi, sai aineistoa keräävän hohottamaan hervottomasti. Veikko Huovisen…

Haaveellinen rakkaus ei koskaan täyty

  Kirjailija, kirjallisuudentutkija Panu Rajalan mukaan rakkaus ja väkivalta ovat kirjallisuuden valta-aiheet, joihin miltei jokainen teoslopulta palautuu. – Ja kuten Mika Waltari teoksessaan Aiotko kirjailijaksi? kirjoitti, ei taiteellinen rakkausromaani voi koskaan päättyä häihin, avioliittoon, kyökkiin ja lapsiin. Jokin onnettomuus teoksessa täytyy aina olla, Laitikkalan Kirjateltalla rakkausromaaneista esitelmöinyt Rajala totesi.   Naisten mies Esitelmänsä otsikoksi Rajala…