
Lapsuudenkodissani sunnuntait olivat erikoisasemassa muihin päiviin nähden. Sunnuntaiaamuna sai nukkua kahdeksaan saakka. Pukeuduttiin puhtaisiin pyhävaatteisiin. Mentiin kirkkoon tai koko perhe kokoontui radion äärelle kuuntelemaan jumalanpalvelusta. Lapset saivat leikkiä iltapäivisin, mutta mitään meluisia leikkejä ei katsottu hyvällä. Myöhemmin, kun me pojat urheilimme, sekin tapahtui vasta puolen päivän jälkeen. Töitä ei tietenkään tehty, ei meillä eikä muuallakaan….