paul tiililä

Myönteistä uudistumista vai vastustettavaa muutosta?

Pälkäneen pääkirjasto Arkin näyttelytilassa on huhtikuun ajan esillä paikallista taidetta. Pääosissa ovat Irma Lehtosen akvarellityöt. Lisäksi mukana on kolme abstraktia avaruusmaisemaa Paul Tiililältä sekä kaksi Anja Mattila-Tolvasen monikulttuurisuutta ja muutosta käsittelevää teosta, joita olivat tekemässä myös Aitoon koulutuskeskuksen valmentavan koulutuksen opiskelijat. Keskellä näyttelytilan seinää hallitsee Irma Lehtosen Äiti. Mukana on muitakin tuttuja Tiililän suvun pälkäneläiskasvoja….

Pirkanmaan upea lintukirja

Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry on tehnyt hienon työn ja julkaissut suurikokoisen ja upean teoksen Pirkanmaan linnusto. Kirjassa on 528 sivua ja hieno kuvitus. Pälkänekin on varsin hyvin teoksessa esillä, sillä täällä on ollut useita tunnettuja lintuharrastajia. Pälkäneen kappalaisen poika Herman Severin Zidbäck (1850–1894) laati ensimmäisen yhtä Pirkanmaan pitäjää koskevan paikallisfaunakuvauksen. Perhe asui Tommolassa Mallasveden rannalla,…

Tiililän töitä esillä Intiassa

Guwahatissa Intiassa on 16.–22. tammikuuta esillä 47 niin sanotun olympiataiteilijan töitä näyttelyssä ”Green Earth”. Olympiataiteilijoita ovat Pekingin ja Lontoon olympialaisten yhteydessä järjestettyihin Olympic Fine Arts -taidetapahtumaan kutsutut taiteilijat. Guwahatissa heitä on mukana 33 eri maasta. Suomalaisia olympiataiteilijoita ovat Tero Annanolli, Bambu Hellstedt, Inkeri Makkonen ja pälkäneläinen Paul Tiililä. Heidän kaikkien töitä on esillä Guwahatin näyttelyssä,…

Jumalan laki ja maan tapa

Raamattu on aivan erinomainen kirja. Sitä kannattaa lukea. Ei ”niin kuin piru raamattua” vaan avoimin silmin ja vilpittömin mielin. Nykyään, kun sukututkimus on muotia, raamattu voi olla siinäkin avuksi. Siellähän on, vanhan testamentin puolella Mooseksen kirjoissa, pitkiä sukuluetteloita. Sukujuuria selvitetään laajalti DNA-tutkimuksilla. Niistä saadaan selville meidän kunkin oma esihistoria. Tutkimukset, dna ja geenit, kertovat, mistä…

Tiililän sisarukset Epaalan maisemissa

Löysin vanhojen kuvien joukosta nämä erikoiset lastenrattaat, kuva on Epaalasta silloinen Taka-Vaijalan pihalta joskus 1940-luvun alkupuolelta. Kuvassa ovat Osmo Tiililän nyt jo edesmenneet lapset Anna-Maija ja Matti. Nykyisin Keljanmäkenä tunnettua rakennusta kutsuttiin Taka-Vaijalaksi erotukseksi maatilasta, jota kutsuttiin Vaijalaksi. Vaijalan oiken nimi oli kuitenkin Taka-Vaijala, ja kun Tero Tiililä ryhtyi isännäksi, hän otti Taka-Vaijala nimen tilansa…

Älä torju erilaista

Televisio vyöryttää eteemme kuvia pakolaisista piikkilankojen ja porttien takana. Pieni lapsi suurine silmineen ihmettelee, miksei hän pääse eteenpäin, turvaan, kunhan johonkin, pois pommien alta. Pariisissa yritetään toipua terroristien iskuista ja Syyriassa rynnäkkökoneet kaatavat pommikuormiaan mustiin naamareihin verhoutuneiden taistelijoiden päälle. Kotona Suomessa katsomme tätä kaikkea television kuvaruudulta, turvallisista kodeistamme. Jonkun mieleen voi hiipiä pelottava ajatus: koska…

Suomi uuteen aikaan

Nyt kun lakkorintama on taas nostamassa päätään, on aika tehdä Suomessa perusteellinen remontti. Samalla kun säädettäisiin laki, jolla ammattiyhdistysten toiminta säädeltäisiin ja rajoitettaisiin lailla koskemaan vain työpaikkojen asioita ja lakko-oikeus rajattaisiin selkeästi, niin olisi maamme koko hallintorakenne uudistettava perusteellisesti eikä vain sote-mittakaavassa. Niin, se iso remontti. Kun nyt saataisiin aikaan kunnon maakuntahallinto, olisi samalla purettava…

Avain auttamiseen!

Olen saanut Pälkäneeltä ”sukulaissielun” monessakin suhteessa. Paul Tiililä käsittelee ajattelussaan (SHL 28.10.2015) pitkälti samoja asioita kuin minä. Minultakin on usein avaimet, työkalut ja muutkin tavarat ”hukan teillä.” Neuvottomuus edessämme olevissa hallitsemattomissa ”kansainvaelluksissa” saanee jokaisen ajattelevan kansalaisen ymmälle. Vaikka on syytä ryhtyä tilanteen korjaamiseksi välittömästi, on järkevää kysyä maailmamme luojalta johdatusta siihen, mikä olisi se viisain…

Huolestuttavan huolimatonta suomea

Oma kielemme, suomi, on kansallisen identiteettimme ehkä tärkein peruspilari. Siksi on hyvin surullista havaita, miten huolimattomasti sitä nykyisin käytetään. Eivät edes ministerit puhu enää kunnollista, hyvää suomea. Yhtenä esimerkkinä otan eteen-sanan käyttämisen. Ei asioita tehdä Suomen eteen, vaan Suomen hyväksi tai puolesta. Eteen on toisinaan adverbi, toisinaan postpositio tai prepositio (genetiivin tai possessiivisuffiksin kanssa). Se…