paul tiililä

Pälkäneen mahdollisuudet

Olipa mielenkiintoista lukea Raimo Saarin kirjoitus Pälkäneen asioista (SHL 16.9.). Kuntien välinen kilpailu matkailijoista on varsin kovaa ja kunnan, joka haluaa erottua edukseen, on käytettävä olemassa olevia mahdollisuuksiaan tehokkaasti. Kun kunta ”luottaa omaan apuun, ei tarvitse turvautua vieraaseen”, erästä kuuluisaa lausetta siteeratakseni hiukan muunneltuna. Pälkäneen kirkonseudun suuria mahdollisuuksia ovat rauniokirkko ja Kostianvirta. Olisi vain rohkeasti…

Pälkäneveden suojeluyhdistys lakkautettiin 20 vuotta sitten

Pälkäneläinen Paul Tiililä muisteli keväisessä mielipidekirjoituksessaan, että Pälkäneveden puhtauden puolesta toimi jo 1970-luvulla suojeluyhdistys. Tiililä kyseli kirjoituksessaan, mitä suojeluyhdistykselle nykyään kuuluu. Kukaan ei vastannut hänelle lehdessä, mutta torikeskusteluissa aihe puhutti sekä ranta-asukkaita että mökkiläisiä. Niinpä Tiililä kääntyi yhdistysrekisterin puoleen ja selvitti asian itse. – Rekisterin mukaan yhdistys on lopettanut toimintansa jo vuonna 1995, Tiililä kertoo….

Ihminen vai ympäristö?

Ihminen on luomakunnan herra, sehän on selvä asia Raamatun sanaan uskoville, ja luulisi ateistienkin asian ymmärtävän.  Vihreistä vaan en ole varma. Heidän toimensa ja esityksensä antavat toisinaan aiheen olettaa, että heille ympäristö on ihmistä tärkeämpi. On selvää, että ihminen tarvitsee ympäristöään, suorastaan elää siitä ja sen tuotteista. Niinpä ihmisten on suhtauduttava ympäristöön, luontoon ja niin…

Vastuunkantoa yhdistyksiin

Kuulkaahan te kaikki, jotka olette antaneet valita itsenne yhdistysten hallituksiin ja muihin luottamustehtäviin. Olkaa aktiivisia ja tehkää kunnolla teille kuuluvat tehtävät, älkääkä vedotko kiireisiin, tai luopukaa sitten hallituspaikastanne, jos on niin kiireitä, että ette muka ehdi ajoissa tehdä sitä mitä teiltä edellytetään. On harmillista, kun teidän takianne joku muu joutuu tekemään enemmän kuin mitä kohtuudella…

Mitkä ihmeen vieraslajit?

Nyt ollaan, EU:n käskystä tietenkin, säätämässä vieraslajilakia, jolla torjutaan luonnon monimuotoisuutta uhkaavia lajeja. Esimerkiksi lupiinit pitäisi hävittää. Missä kulkee ”vierauden” aikaraja? Muistan lapsuudestani saakka eli noin 80 vuoden takaa lupiinit. Niin kauan ne ovat minun mielestäni kuuluneet suomalaiseen luontoon.  Ja isoisäni kirjoitti päiväkirjaansa joskus noin 100 vuotta sitten ”uudenaikaisesta vesirotasta” tarkoittaen piisamia. Entä mihin se…

44 vuoden päiväkirjat elämänkerraksi

Kaarlo Tiililä piti päiväkirjaa 44 vuoden ajan. Hänen pojanpoikansa Paul Tiililä ymmärsi päiväkirjojen arvon ja kirjoitti niiden pohjalta kirjan Isänmaa ja äidinkieli. – Olin noin 4-vuotias isoisän menehtyessä vuonna 1936. Sukulaisten puheista hänestä sai ankaran kuvan, päiväkirjoissa näki hänen toisen puolensa. Samoin niistä näki, millaisia isäni ja setäni olivat nuorina miehinä.  Harmittaa, etten lukenut niitä…

Heinäseiväs on kansallista perinnettä

Mahtoiko Mikko Kiio heittää vitsin, kun kertoi tavanneensa naisen, joka ei kestänyt katsella heiniä seipäillä? En usko, että niin neuroottisia kaupunkilaisnaisia onkaan. Vaikka eihän sitä nykyisin tiedä. Mutta heinäseipäät! Ne kuuluivat ennen kesäisen Suomen perinnemaisemaan. Mikä olikaan kauniimpi näky, tyynenä kesäiltana, kuin heinäseipäiden suorat rivit laajoilla peltoaukeilla.  Siinä ikään kuin heinänteon kiire lepäsi tuoksuvina kekoina,…

Tähän on tultu

Isoisäni piti päiväkirjaa koko aikuisikänsä ajan. Vuoden 1895 lopulla hän kirjoittaa nämä rivit: ”Ajatellessani, mitenkä kevytmielisesti ihmiset elävät terveytensä ja työkykynsä päivät ja mitenkä valmiit ollaan, vähääkään aikailematta, kääntymään avunpyynnöllä vaivaishoidon puoleen, kiivastuin sisässäni, sillä päivän selväksi kävi, että jonkunmoinen kirottu velttous vaivaa Suomen kansaa tässä suhteessa. Oma toimeentulo ei ole enää kunnian-asia, ei ole…

Tiililä mukana virtuaalinäyttelyssä

Pälkäneläistaiteilija Paul Tiililä lähti mukaan kansainväliseen kutsunäyttelyyn ja juhlagaalaan Leccen kaupungissa. Varsin poikkeukselliseksi näyttelyn tekee se, että kyseessä on virtuaalinäyttely – koko näyttely on katsottavissa virtuaalisesti esimerkiksi tietokoneella. – Italiasta tulee aika usein näyttelykutsuja. Tähän osallistuin, kun ei tarvinnut itse matkustaa paikan päälle, Tiililä kertoo.

Kuka toi supan Pälkäneelle?

Kuka toi supan Pälkäneelle? Olen aina tiennyt Pälkäneellä joukon lukkoja. Isolukko, Pikkulukko, Raatolukko, Punamultalukko. En ole aikaisemmin koskaan kuullut kenenkään pälkäneläisen käyttävän suppa-sanaa tarkoittamaan lukkojamme. Kuka sen supan tänne toi? Tutkin hiukan asiaa. Selvisi seuraavaa: 1. Nykysuomen sanakirja (1959) ei tunne suppaa laisinkaan, mutta lukko on myös “harjujen välinen syvänne, kraaterisuppiloa muistuttava”. 2. Lönnrotin sanakirja…