paul tiililä

Lopettakaa se jumitus!

Puhekielessä ja jopa puolivirallisessakin kielessä (media) käytetään melko yleisesti sanaa jumi, olla jumissa. Suomessa sana jumi tarkoittaa kuitenkin pieniä puun sisässä eläviä kuoriaisia, vertaa tupajumi.  Hain sanakirjoista sanan jumi muunkielisiä vastineita löytämättä muuta selitystä kuin tuon kuoriaisen. Englanniksi se on woodworm tai borer, ja esimerkiksi italiaksi il tarlo, tupajumi. Hyvät ihmiset ja arvoisa media! Kunnioittakaa…

Viimeinen ikkuna avautui Tampereella

Pälkäneläisen Paul Tiililän juhlanäyttely ”Viimeinen ikkuna” on avattu Tampereella. Näyttely juhlistaa Tiililän pitkää uraa lehtikirjoittajana ja myös taiteilijana. Tiililän ensimmäinen lehtikirjoitus julkaistiin vuonna 1948, ja vakituisen mielipidekirjoittelun hän aloitti 50 vuotta sitten vuonna 1964. Sittemmin hän on kirjoittanut pakinoita ja kolumneja kymmeniin eri lehtiin. Hän on osoittanut kykynsä myös runojen kirjoittajana. Taiteen parista Tiililä ei…

Tiililän WAG-työ lähtee kierrokselle

Paul Tiililän, Matti Salosen ja Kirsti Salosen Kroatian World Art Gamesiin osallistuneet työt kiertävät eri EU-maissa ensi vuonna. Teokset aloittavat – yhdessä muiden WAG-tapahtumassa mukana olleiden ja teoksensa järjestäjille lahjoittaneiden taiteilijoiden töiden kanssa – kiertueensa Unkarin Pecsistä tammikuun puolivälissä. Heinäkuussa järjestettyyn World Art Games -tapahtumaan osallistui liki 250 taiteilijaa yli 50 eri maasta. Suomesta mukana…

Vesijätöt ajan tasalle

Vesijättö on yleisen määritelmän mukaan ranta-alue, joka on muodostunut maan kohoamisesta, vesistön kuivatuksesta tai kuivumisesta, vedenpinnan alentamisesta tai vesistön ruoppauksesta. Seurauksena on rantaviivan siirtyminen, jolloin rantatilan ja vesirajan väliin syntyy kooltaan vuosittain vaihteleva maakaistale. Vesijättöalueen omistaa tavallisesti vesialueen haltija, joka on yleensä jakokunta. Jakokunnan muodostavat kylän yhteisen vesialueen osakastilat. Monissa järvissä rantaviiva voi vaihdella huomattavastikin…

Alkamisvuosi oli 1985

Pälkäneen lukiolaisten ja italialaisten yhteistyö alkoi 1985 eikä 1983 tai 1984 kuten lehdessämme on väitetty. Ensimmäinen vierailu Italiasta Suomeen tehtiin maaliskuussa 1985. Tokihan asiaa lienee pohjustettu jo edellisenä vuonna, mutta vierailut alkoivat kuten sanottu 1985. Vastavierailu tehtiin jo toukokuussa samana vuonna. Italialaisia edustivat tällöin opettajien ja koululaisten lisäksi Italian opetusministeriön osastopäällikkö Romano Cammarata sekä Loveren…

Pikkukoulut vai lukio

Olen ollut pitkään Pälkäneen lukion säilyttämisen kannalla. Lähinnä siksi, koska paikkakunnan oman lukion sanotaan olevan vetovoimatekijä ja houkuttelevan uusia asukkaita paikkakunnalle. Nyt olen kuitenkin miettinyt asiaa ns. pikkukoulujen kannalta. Kyllähän se taitaa olla niin, että pienen esikoululaisen ja ensiluokkalaisen on turvallisinta käydä pientä oman kylän koulua, jonne on lyhyt kävelymatka ja jossa voi olla ennestään…

Aune Mattilan tilkkutyöt ihastuttivat Kroatiassa

Pälkäneläisen Aune Mattilan tilkkutöitä oli heinäkuun alussa ensi kertaa esillä ulkomailla. Mattila osallistui kolmella teoksella Kroatiassa järjestettyyn World Art Games -tapahtumaan. Mattilan lisäksi mukana oli toinenkin pälkäneläistaiteilija. Aune Mattilankin mukaan innostanut Paul Tiililä lähetti Kroatian näyttelyyn tietokonetaidetta. World Art Games -tapahtumaan kutsuttiin hakemusten perusteella noin 500 osanottajaa yli 50 eri maasta. He edustivat lukemattomia eri…

Perinteiset natsit ja hakaristit

Natsi on suomalaisen kansallispuvun päähine. Naisten Viipurin kansallispuvun päähineenä voi käyttää silkkihapsuista natsia. Ainakin myös Etelä-Pohjanmaan kansallispukuun kuuluu hame, liivi, paita, natsi, essu ja koru. Niin että suomalainen natsi on vanhempi ja arvokkaampi asia kuin saksalaisten nazi samaten kuin suomalaisten hakaristi on ihan toista maata kuin hitleriläisten hakaristi. Olkaamme ylpeitä natseistamme ja hakaristeistämme! Perinteen tutkija