Pertti Salminen

Kyynärön lavaa kunnostetaan säästöpankkisäätiön avustuksen avulla – avustuksia jaettiin erityisesti alueen elinvoimaisuutta parantaviin hankkeisiin

Tilaajille

– Olemme tehneet talkoita täällä lähes päivittäin toukokuun puolivälistä lähtien, Kyynärö-Ämmätsä-Vahdermetsän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Salminen kertoo. Yhdistys sai vuosi sitten haltuunsa perinteikkään, silloin juuri 70 vuotta täyttäneen Kyynärön lavan. Laakereilla lepäämisen sijaan ydinporukka kääri hihat ja päätti ehostaa ja uudistaa lavaa tulevien vuosien tarpeisiin. Rahoitusta kyläyhdistyksellä oli koossa järjestämistään tapahtumista ja osaan kustannuksista he hakivat avustusta…

Vihreät haluaa Roholaan vuokra-asuntoja personoituihin merikontteihin – Valtuustoryhmien puheenjohtajat eivät lämpene veronkorotuksille, vaikka talous huolestuttaakin

Tilaajille

Sydän-Hämeen Lehti kysyi Pälkäneen kunnanvaltuuston ryhmien puheenjohtajilta, miten Pälkäneen taloutta saataisiin kohennettua. Entä miten Roholan tontit saataisiin myytyä? Villeimmät Rohola-visiot esitti Pälkäneen vihreät. Roholasta voitaisiin rakentaa Pälkäneen Piilaakso, jossa olisi matkailutoimintaa ja persoonallisia vuokrakoteja.

Hirvieläinkannat edelleen kasvussa Itä-Luopioisissa

Tilaajille

Hirvien, valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden määrät ovat suosiollisten säiden ja hyvän ruoan saannin vuoksi nousseet Itä-Luopioisissa niin, että viime kaudella metsiin jäi sama määrä hirviä kuin kaudella 2016–2017. Peurojen ja kauriiden lisääntyminen on ollut vieläkin runsaampaa. – Koska hirvikanta on selkeästi yli Riistakeskuksen kannanhoitotavoitteen, joka on 2,7–3,3 hirveä 1000 hehtaarilla, anoimme ja saimme hirvilupia 20 prosenttia…

Huonoista vaihtoehdoista valittiin se, jonka kanssa voidaan elää

Tilaajille

– Kiitos kaikesta työstä, Rautajärven puuhanainen Terttu Salmela huokaa valtuuston huilitauolla Pertti Salmiselle, joka teki jättiurakan säästöpakettineuvotteluissa. Neuvotteluiden ansiosta Rautajärven ja Harhalan koulut saivat hieman lisäaikaa ja Rautajärvi myös ohuen toivonkipinän: koulua ei lakkauteta, jos oppilaita on kahden vuoden päästä vähintään 25. – Ei auta muu kuin kääriä hihat taas kerran, Jyrki Ahola miettii. Säästöpaketin…

Kirjanpidolliset kikkailut eivät enää pelasta Pälkänettä

Tilaajille

Koviin säästöihin päätyneen Pälkäneen talous ei ole kiristynyt hetkessä, vaan trendi on ollut ollut havaittavissa vähintään viiden vuoden ajan. Kunta on odottanut käännettä parempaan ja saanut tilinpäätökset näyttämään todellisuutta paremmilta kirjanpidollisten kikkailujen avulla. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä laskee, että ilman niitä kunta olisi tehnyt lähes joka vuosi negatiivisen tuloksen. Pälkäne on hyödyntänyt poistoeroja, joita on…

Riistanhoitoyhdistyksen sukupolvenvaihdos

Tilaajille

Metsästäjäin keskusjärjestö perustettiin vuonna 1962 turvaamaan kestävää metsästystä ja edistämään riistanhoitoa. Käytännön työtä omilla paikkakunnillaan alkoivat hoitaa riistanhoitoyhdistykset. Pälkäneen-Luopioisten riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajaksi ryhtynyt Matti J Heikkilä teki reilun parinkymmenen vuoden uran, kunnes Antti Rauas tarttui nuijan varteen 1980-luvulla. Nyt yhdistyksessä tapahtuu sukupolvenvaihdos, sillä reilut kolmekymmentä vuotta sitä johtanut Rauas tekee tilaa nuoremmilleen. Puheenjohtajana aloittava 34-vuotias laitikkalalaisisäntä…

Strategiaa yksinkertaisesti/2

Viime Sydärissä (SHL 14.2.) Pertti Salminen korosti artikkelissaan Strategiaa yksinkertaisesti sitä perustotuutta, että Pälkäneen tulevaisuuden ydinkysymys on alueen elinvoiman säilyttäminen ja lisääminen. Salmisen ehdottamat toimenpiteet ovat paikallaan, mutta mielestäni eivät riittäviä elinvoiman turvaamiseksi. Strategisessa ajattelussa keskeistä on omien vahvuuksien tiedostaminen ja niiden tehokas hyödyntäminen. Pälkäneellä on pari supertärkeää vahvuutta, joiden merkitys kasvaa entisestään ja joista…

Strategiaa yksinkertaisesti

Pälkäneen tulevaisuus ja näivettymisen ehkäisy riippuvat alueen elinvoiman säilyttämisestä ja lisäämisestä. Siinä tärkein keino on asukkaiden, kesäasukkaiden sekä yritysten mielenkiinnon herättäminen ja saaminen kuntaan. Helpointa tämä on valtatie 12:n suunnassa Kangasalan rajalta Laitikkalaan. Muutoin kunnan alueella on kehitettävä nykyisin palveluita omaavien keskuskylien viihtyvyyttä ja houkuttelevuutta. Yhdenkin palvelun poistuminen kokonaisuudesta saattaa kaataa koko keskuskylän elinvoimaperustan. Keskuskylien…

Jälkimaininkeja

Kunnanjohtajan sijaistamiskysymys sai yllättävänkin suuren sijan kunta-asioiden joukossa. Lähtökohtatodellisuudessa asia vaikutti selvältä; piti varmistaa vasta vähän aikaa tehtävissään olleille johtaville viranhaltijoille tehtävissään työ-, perehtymis- ja keskittymisrauha ja samalla, jos mahdollista, löytää merkittävästi kuntajohtamisesta kokemusta omaava ammattijohtaja antamaan rutiinitehtävien ohella vinkkejä ja vaihtoehtoja, miten kunnan asioita voisi ehkä parhaiten hoitaa. Erityistä tarvetta oli ilmassa kunnan talouden…

Hirvieläinvaara jatkuu Itä-Luopioisissa

Hirvenmetsästyksen päättyminen pääosin jo joulukuun alkupäivinä ei vähentänyt vaaraa teillä Luopioisten jäteaseman tasalta Padasjoen ja Kuhmalahden rajoille. Syksyn aikana on todettu peurojen ja kauriiden määrän nousseen viimeisten kahdenkymmenen vuoden jakson ennätyslukuihin. Toinen yllätys on ollut marraskuun loppupuolella alueelle muuttaneiden talvilaidunhirvien suuri määrä. Hirvilupien määrää lisättiin tätä kautta varten merkittävästi. Kannan kokonaismäärään verrattuna ja kannanhoidollisiin tavoitteisiin…