suomen kieli

Kummallista – miksi tilaisuudella pitää olla englanninkielinen nimi?

Tilaajille

Pälkäneellä järjestetään 29. tammikuuta koko perheen tapahtuman nimeltä Ice Skating Tour. Tapahtuman nimestä päätellen mukaan on tulossa runsaasti ulkomaalaisia tai muita ummikkoperheitä, jotka eivät tietenkään osaisi sonnustautua paikalle, ellei tilaisuuden nimi olisi englanninkielinen. Mahtavatko muuten suomenkieliset perheet olla ollenkaan tervetulleita, ellei englannin taito satu riittämään? Saako siellä keskustella suomeksi? Martti Sivonen Täysinpalvellut Pälkäneen lukion äidinkielen…

”Minun ykkösinhokkisanani on haavi” – Puulaatoilta käräjille

Tilaajille

Naapurikylämme Taurialan suurmies Medelplan kaiversi puulaatoille Katekismuksen ja samalla myös Aapisen. Loistava teko papistolta, että tällaisen tehtävän antoivat taitavalle miehelle. Laitikkalan kirjafestivaaleilla reilu viikko sitten Teemu Keskisarja mietti luennossaan, mitä Medelplan miettisi juuri nyt. Saattaisi miettiä, että kai virheen tein. Niin miksi? Hän kaiversi laatoille Jumalan Sanaa, joka tämän päivän Suomessa johtaa rikosepäilyihin. Eräs kansanedustaja…

Perinne ja suomen kieli

Facebookissa on keskusteltu sanoista harjakaiset ja harjannostajaiset. Muutamat keskustelijat eivät ole ollenkaan perillä näiden sanojen etymologiasta eli sanojen alkuperästä ja historiasta. Tarkastelkaamme näiden sanojen merkityksen muuttumista noin 140 vuoden aikana. Lönnrotin sanakirja ilmestyi 1866–1880. Se ei tunne lainkaan sanaa harjannostajaiset. Sanan harjakaiset se selittää näin: ”Traktering vid köp- eller byteshandel, i synnerhet vid hästköp” eli…

Suomen viimeiset vuodet saavat näkemään punaista

Suomen kolme viimeistä presidenttiä Sauli Niinistö, Tarja Halonen ja Martti Ahtisaari olivat kaikki paikalla. Kuulostaa maamme kannalta ikävän lopulliselta, eikö? Tarkennetaan siis vähän. Kyseessä eivät tiettävästi olleet Suomen kolme viimeistä presidenttiä, vaan kolme viimeisintä – tekstiin oli livahtanut virheellinen muoto, joka on yleistynyt mediassa siinä määrin, että osa lukijoista sai sen tulkittua mielessään ”oikein”. Ongelma…

Väärin onkin nyt oikein

Kesäpälkäneläisen Tarja Ruohosen ei tarvitse ollenkaan puistatella, sillä “Mä kyllä alan ensi talvena hiihtää!” on kieliopillisesti täysin oikein. Kielitoimisto hyväksyi jokin aika sitten  muodon ‘alan hiihtämään’, koska monet ihmiset itsepintaisesti käyttivät tätä ‘virheellistä’ muotoa. Saman sisällön voisi ilmaista sanomalla korrektisti ‘rupean hiihtämään’. Ystävyydellä talvikangasalalainen Kaarina Hovi

Tsau tsau!

Muuan tuttavani lopettaa puhelunsa sanomalla tsau tsau. Tämä tuli mieleeni Martti Huhtamäen oivallisesta alakerrasta lehden viime numerossa (SHL 4.5.2016).  Kun kaupassa sanon lähtiessäni näkemiin, saan vastaukseksi hei! Tämä on esimerkki siitä ”rennosta meiningistä”, jota ihmiset nykyisin tavoittelevat. Kun ollaan vähemmän muodollisia, unohdetaan puheestakin tavanomaiset kohteliaisuusilmaisut. Huhtamäki oli kirjoitukseensa koonnut edustavat joukon esimerkkejä nykysuomesta ja jatkan…

Onko hallitus epämääräinen joukko?

Meidän äidinkielemme, suomi, elää jatkuvassa muutoksessa, mutta tunnistamme silti hyvän yleiskielen, hyvän asiatyylin. Aivan viime aikoihin saakka ministerit ja kansanedustajienkin enemmistö ovat käyttäneet melko hyvää kieltä julkisissa esiintymisissään. Stubbin ja Sipilän hallitusten aikana keskeisten ministereiden käyttämä kieli on valitettavasti rapautunut katutasolle. Verbien kohdalla on siirrytty käyttämään passiivia. Kun tavallisessa katukielessä käytetään monikon 1. persoonan muodon…