Sahalahti on kauniita maisemia: peltoja, Längelmävettä, lukuisia pienempiä järviä ja Laipanmaan metsiä. Sahalahti on täällä asuvat ihmiset ja heidän yhteisyytensä. Tätä sahalahtelaisuutta vaalii osaltaan myös Sahalahti-Seura.
Tuhat vuotta – tuhansia tarinoita
Sahalahden seurakunta perustettiin vuonna 1581. Ennen sitä Sahalahti oli Pälkäneen kappeli. Sahalahden asutus on kuitenkin huomattavasti vanhempaa.
Sahalahdelta tunnetaan toistakymmentä kivikautista asuinpaikkaa. Nämä ensimmäiset sahalahtelaiset olivat todennäköisesti ”kesäasukkaita”, jotka saapuivat näihin maisemiin hyvien kalavesien houkuttelemina. Vakituinen asutus syntyi rautakaudella noin tuhat vuotta sitten.
Saappaat savessa Sahalahdella
Sahalahti on Suomen hiesuvaltaisinta aluetta. Alueen pellot ovat savisia. Maatalous oli sahalahtelaisten pääelinkeino. Talouden ja toimeentulon perustan loivat itsenäiset maatilat. Sahalahdelle syntyi 1600-luvulla kaksi aateliskartanoakin: Haapaniemi ja Saarioinen.
Metsätalouden merkitys elinkeinona alkoi kasvaa 1800-luvun lopulta lähtien. Toisen maailmansodan jälkeen Sahalahdesta kehittyi vähitellen Suomen teollistunein kunta. Saarioisten kartano siirtyi Avoniusten suvun omistukseen ja Saarioisista kasvoi vuosikymmenten kuluessa Suomen elintarviketeollisuuden lippulaiva.
2000-luvun alkupuolella kuntatalouden kiristyessä Sahalahdella päädyttiin toteuttamaan kuntaliitos. Uusi Kangasalan kunta syntyi 1.1.2005.
Kotiseututyötä
Sahalahtelaisten tarina jatkuu. Kylätiellä on elämää tänään ja tulevaisuudessa, kun toimimme ja vaikutamme yhdessä yhteisiin asioihin.
Sahalahti-Seuran toiminta on yhdistyksen jäsenten ja aktiivisten toimijoiden näköistä. Kynnys on matalalla ja katto korkealla, joten liity mukaan joukkoon.
Yhdistys ilmoittelee toiminnastaan jäsenlehdessä, paikallislehdissä ja kunnan tapahtumakalenterissa: www.kangasala.fi.
Kylällä kohdataan.
