– Ihmiset ovat aina halunneet sitä, mikä ei ole välttämätöntä. Jo kivikaudella ihmisillä oli koruja ja koriste-esineitä, ja aseet saatettiin koristella kauniiksi, arkkitehti Harri Metsälä kertoi kolmiosaisen muinaispajan viimeisenä pajapäivänäAitoon koululla. Pajat järjesti yhteistyössä koulun kanssa Vapaa kulttuurituotantopaja Paku.
Oppitunnilla muun muassa pohdittiin, millaisia asioita ja esineitä ihminen tarvitsee elääkseen.
– Suojaa, ruokaa, lämpöä, ihmisiä, luokassa lueteltiin.
– Näiden materiaalisten asioiden ohella ihminen tarvitsee myös rakkautta ja jonkin verran kohtaamisia muiden ihmisten kanssa, Harri Metsälä lisäsi ja kertoi sitten, että siinä kun kivikautisella ihmisellä oli korkeintaan joitakin satoja esineitä, kertyy länsimaiselle nykyihmiselle tavaroita noin 5000 kappaletta.
– Muista eläimistä me eroamme halumme vuoksi. Ihminen haluaa aina jotakin parempaa, aina jotakin muuta kuin mitä hänellä on. On vähän vaikea kuvitella, että esimerkiksi tikka
toivoisi omistavansa jonkun muun työvälineen kuin nokkansa, Metsälä totesi.
Erilaisia asumuksia
Muinaispajan aiheena oli tällä kertaa puu, puut ja puurakentaminen kivikaudella. Aitoon koulun viides- ja kuudesluokkalaiset pääsivät muun muassa tekemään linnunpönttöjä kivikautisin välinein ja työskentelymetodein. Tämän lisäksi he tutustuivat eri puulajien luonteiseen.
– Jotkut puulajit sopivat paremmin aseiksi ja toiset taas esimerkiksi talon rakennukseen. Koivu, varsinkaan visakoivu, ei halkeile, joten sitä voi käyttää hakkaamiseen. Kuusi puolestaan kestää taivuttelua, Metsälä kertoili.
Kivikauden tyypillinen suoja oli pyöreä, puista ladottu lapinkodanmallinen asumus, joka oli vuorattu turkiksilla ja tuohella. Keskelle sijoitetun nuotion avuin asumus pysyi lämpimänä ja antoi jonkin verran tuulensuojaa. Villieläimiltä se ei kuitenkaan suojannut.
– Tällainen asumus sopi hyvin kiertävään elämäntapaan, sillä sen sai helposti kasattua ja siirrettyä uudelle alueelle.
Jo kivikaudella ihmiset alkoivat pysyä jonkin verran paikoillaan. Sen voi päätellä niin kutsutuista ”rivimajoista”, jotka rakennettiin peräkkäin, ja joiden ympärille alkoi kehittyä kylämäistä elämää.
– Kivikauden ihmisten mielen sisään voi päästä ainoastaan fyysisten jäännösten, esimerkiksi juuri erilaisten tavaroiden, kautta. Ikävä kyllä heidän asumuksistaan on löydetty lähes ainoastaan painanteita maasta. Tämän vuoksi tutkijoiden tarvitsee päätellä aika paljon, eikä sataprosenttista tietoa ole koskaan saatavilla, Metsälä sanoi.
