Liikenneministeriö ehdottaa, että linja-autoliikenteen järjestäminen siirrettäisiin kesään 2014 mennessä kunnille ja Ely-keskuksille. Nämä vastaisivat jatkossa joukkoliikenteen reittien ja aikataulujen suunnittelusta sekä lippujärjestelmistä.
Muutos pohjautuu EU:n palvelusopimusasetukseen (PSA) ja sen hengessä säädettyyn joukkoliikennelakiin, joissa edellytetään markkinoiden vapauttamista ja markkinaehtoisen liikenteen lisäämistä, mutta nyt on käymässä juuri päinvastoin.
Uudistus tulee mullistamaan Suomen joukkoliikennejärjestelmän – eikä välttämättä hyvään suuntaan. Linja-autoliitto ja Keskuskauppakamari syyttävät liikenneministeri Kyllöstä kotimaisten bussiyrittäjien listimisestä. Työntekijöiden AKT haluaisi siirtää koko hankkeen hamaan tulevaisuuteen pätkätöiden pelossa.
EU sallii liikenteen järjestämistavan markkinaehtoisesti. Itse asiassa se on pikemminkin ensisijainen ja julkisesti tuettuun liikenteeseen mennään vain, jos riittävää palvelutasoa ei synny.
Ministeriössä tulkitaan nyt tiukemmin myös PSA:n niin sanottua yleistä sääntöä eli lipputuen käyttöä. Kun edellinen eduskunta hyväksyi lain, tahtotila oli se, että lipputukea voidaan maksaa jatkossa myös markkinaehtoiselle liikenteelle.
Tunnettu EU-asiantuntija, professori Tuomas Ojanen tulkitsee, että asetus sallii edelleen julkisen tuen myös yksityisille bussiyrityksille eli mahdollisuuden seutulippuun pääsyyn, kunhan tuki ei ole ylikompensoitua. Asetus ei myöskään edellytä joukkoliikenteen viranomaisvetoisuutta.
Joukkoliikenteen virkamiesvetoisuus on riski. Ruotsissa kuntien hoitama kilpailutus on johtanut julkisen liikenteen kustannusten nopeaan nousuun. Se on tullut niin kalliiksi, että jopa ruotsalaiskuntien muut palvelut kärsivät. Esimerkkinä vain, kun suomalainen noin sadan bussin yritys suunnittelee aikataulut ja reitit, siihen riittää 1-2 henkilöä. Helsingissä HSL:llä on kymmeniä ihmisiä suunnittelutöissä.
On kannettava huolta kotimaisten liikenneyhtiöiden tilanteesta myös Pirkanmaalla, onhan linja-autoala työllistävää pk-sektoria. Ei ole hyvä, jos Suomessa kohta hurraavat isot ylikansalliset yritykset kuten Ruotsissa on käynyt.
Ulkomaiset firmat voivat ajaa vaikka tappiolla aluksi, jotta saavat markkinat haltuunsa. Sen jälkeen voidaan hintoja nostaa. Kotimaiset pienet bussifirmat eivät tässä kilpailussa pärjää, vaikka niin luulevat, kun eivät isommatkaan pärjää.
Koko bussiliikenteen sosialisointia kunnille tulisi lykätä senkin vuoksi, että kuntauudistus on kesken. Ei ole edes tiedossa, millaisia kuntia on tulossa. Kunnilla ei ole myöskään rahaa uusiin bussiliikenteen kustannuksiin.
Joukkoliikenne on vähäisten määrärahojen vuoksi retuperällä etenkin maaseudulla, mutta myös kaupungeissa. Ministeriön hanke jättää bussiyritykset ns. yleisen säännön ulkopuolelle tulee vähentämään näiden yritysten maaseutuliikennettä entisestään, kun kaupunkeja lähempänä oleva, kannattavampi liikennöinti loppuu. Samoin Matkahuollot ja toimiva valtakunnallinen lippujärjestelmä ovat uhattuina tässä turbulenssissa. Miksi mennä rikkomaan sellaista, joka toimii?
Mikko Alatalo
kansanedustaja (kesk)
Liikennevaliokunnan jäsen
