Minitytöt lähtivät viime syksynä Pälkäneen Luja-Lukon ensimmäisenä tyttöjoukkueena mukaan koripallosarjoihin. Joukkue pärjäsi niin hyvin, että nousi kevääksi kakkosdivisioonan ylempään loppusarjaan. Siellä vastustajat olivat vielä liian kovia, ja voittotili jäi kevätkaudella avaamatta.
Tiukat pelit ovat kehittäneet pelaajia, ja kauden aikana tehty työ palkittiin viikonloppuna Kangasalan Tori´s Koriksen turnausvoitolla.
Pälkäneläiset pelasivat Pitkäjärven koululla ensi vuoden minityttöjoukkueella. C-tyttöihin kasvavien pelaajien tilalle joukkueeseen nousi pari mikrotyttöä.
Mikro- ja minityttöjoukkueiden pelitavassa on sen verran eroa, että Ida Östringillä vei pari ottelua ennen kuin hän pystyi pyörittämään peliä samalla tavalla kuin omassa ikäluokassaan. Hanna Hirvonen sen sijaan oli liekeissä ensimmäisestä turnausottelusta alkaen. Tuttuja avainpelaajia vartioineet vastustajat olivat ihmeissään, kun korilla häärikin uusi ratkaisija, joka upotti kylmän rauhallisesti pisteitä heti jos sai vähänkin tilaa.
Mikrotyttökaksikon lisäksi myös Axa Tuominen otti nopeasti paikkansa minityttöjoukkueessa. Vasta vuodenvaihteessa mukaan tullut Tuominen ei arkaillut kokeneempien pelaajien joukossa.
Tasaista joukkuetta on vaikea puolustaa
Luja-Lukon minitytöt olivat kaikissa otteluissaan hallitseva osapuoli. Tiukimmille joukkue joutui avausottelussaan Pirkkalaa vastaan. Pälkäneläiset repäisivät nopeasti kymmenen pisteen johdon. PirVi tiivisti prässiään, eivätkä Luja-Lukon heitot enää uponneet joka yrityksellä. Pirkkalan isot korinaluspelaajat pitivät ottelun jännittävänä viime sekunneille saakka.
Toisessa lohko-ottelussa Oulun NMKY kaatui selvin lukemin, ja Luja-Lukko eteni lohkovoittajana suoraan välieriin.
Välierässä Raholan Pyrkivä ei löytänyt aseita Pälkäneen pysäyttämiseksi, ja Luja-Lukko jatkoi puhtaalla pelillä loppuotteluun, jossa kohdattiin Säynätsalon Riento.
Ennestään tuntematon finaalivastus oli pitkälti samanlainen joukkue kuin Luja-Lukkokin. Pälkäneläiset käänsivät ottelun edukseen tukkimalla nopeajalkaisten vastustajien tien korille. Puolustustehtävissä kunnostautuivat etenkin Roosa Taipale, Helmi Raivio ja Emilia Ingman.
Erityisen iloinen valmentaja Tomi Ingman oli joukkueen tasaisuudesta.
– Jokainen teki kentällä sen mihin rahkeet riittivät. Neljässä turnausottelussa kaikki pääsivät pisteiden makuun.
Pälkäneen heittopeliä ei pystynyt tukkimaan yhden pelaajan tehovartioinnilla, kun ratkaisijoita löytyi laajalta rintamalta. Joukkueen pistekuningatar oli Hanna Hirvonen. Hän teki tuhoisinta jälkeä Raholaa vastaan upottamalla 14 pistettä. Valmentaja laskee onnistujiksi myös Helmi Raivion ja Eveliina Knuutisen, jotka tarttuivat tarjottuun vastuuseen ja nostivat turnauspeleissä tasoaan.
Pälkäneen minitytöt vetäytyvät kesätauolle toukokuun alussa Turussa pelattavan turnauksen jälkeen. Kovatasoinen kevätsarja ja Kangasalan turnaus antoivat uskoa siihen, että joukkue voi lähteä ensi vuonna ykkösdivisioonaan.
– Tytöt ovat kevään aikana osoittaneet pystyvänsä pelaamaan taitaviakin vastustajia vastaan, Tomi Ingman sanoo.
Mikrotytöille niukkoja tappioita
Pälkäneellä ei ole vielä aivan kahta joukkueellista riittävän kokeneita tyttöpelaajia. Mikrotytöt olivat pulassa viimeisissä sarjapeleissä ja Kangasalan turnauksessa, kun Hanna Hirvonen ja Ida Östring eivät olleet pyörittämässä peliä.
Vähitellen muutkin pelaajat alkoivat ottaa vastuuta, ja esiin astui uusia rakentajia ja ratkaisijoita. Eniten korisukkaa pöllytti Sara Tuhola, joka käänsi Tori´s Koriksen sijoitusottelun Luja-Lukon eduksi.
Pälkäneen mikrotytöt kulkivat talven ajan voitosta voittoon, mutta viimeisissä peleissä joukkue joutui opettelemaan häviämistä kaikkein kirvelevimmällä tavalla. Sarjan lopputurnauksessa Luja-Lukko hävisi finaalin jatkoajalla yhdellä pisteellä Forssalle. Kangasalan turnauksessa pälkäneläiset putosivat mitalipeleistä yhtä pienellä erolla: viimeisessä lohkopelissä Pyrintö oli korin parempi, KU-68:n valkoiset vei puolivälierän samalla marginaalilla.
Turnauksen päätöspelissä Pälkäne otti revanssin Pyrinnöstä. Tällä kertaa eroa oli vaivainen piste Luja-Lukon eduksi.
Kangasalan minitytöt ottivat avausvoittonsa
Turnausisäntien iloisin joukkue oli KU-68:n minityttöjoukkue, joka otti turnauksen päätöspelissä kauden avausvoittonsa. Kangasala kukisti sijoitusottelussa Oulun NMKY:n lukemin 20–15.
Mikrotytöissä KU-68 peluutti kahta tasavahvaa joukkuetta. Mustat voittivat alkulohkonsa puhtaalla pelillä ja lähtivät ennakkosuosikkina välierään Kangasalan valkoisia vastaan. Jäsenten välisissä vahvempia olivat valkoiset, jotka kukistivat puolivälierässä niukasti Luja-Lukon. Loppuottelussa valkoiset eivät pärjänneet Forssalle.
Kangasalan mustan joukkueen turnaus päättyi pronssiottelutappioon Äänekosken Huimaa vastaan.
Vapari on voimalaji
Jalkapallon tai salibandyn alkeet on paljon helpompi oppia kuin kori- tai lentopallon perusteet. Futis- ja sählypeleissä pääsee alkuun kovalla ravaamisella ja yrittämisellä, mutta koriksesta tai lentiksestä ei tule mitään, jos ei ole ensin kesyttänyt palloa.
Junnuturnauksessa pääsee näkemään, miten hienoa työtä koripalloseuroissa tehdään. Tori´s Koriksen nuorin sarja oli tarkoitettu kymmenvuotiaille, mutta Tampereen Pyrintö oli liikkeellä 8–9-vuotiaiden joukkueella. Myös muiden joukkueiden nuorimmat pelaajat olivat saman ikäisiä.
Pienimpien peleissä ei syntyisi kovin paljon enempää pisteitä, vaikkei kentällä olisi lainkaan vastustajaa. Minikori tuntuu olevan katon rajassa ja heiton tavoittamattomissa. Vapareista ei ole kovin suurta hyötyä, kun heitto ei osu tai kanna edes levyyn. Kiistapalloja tulee niin omien pelaajien kuin vastustajienkin kanssa.
Pari vuotta vanhempien peli on aivan eri planeetalta. Pelaajat suojaavat palloa hienosti ja näkevät kaiken aikaa kanssapelaajansa. Pallo kiertää nopeasti pelaajalta toiselle ja heitto uppoaa heti kun vastustaja saadaan syöteltyä tai harhautettua hieman sivuun.
Mutta juuri kun peli alkaa sujua, esiin astuvat kokoerot. Pisimmät venähtävät hetkessä äitiään isommiksi. Pienimmät joutuvat taistelemaan itseään isompia vastaan ja odottamaan vuosikausia palkintoa tehdystä työstä. Kaikkien maltti ei siihen riitä.
Tori´s Koris on hieno näyte Kangasalan korisosaamisesta. Ammattimaisesti järjestetty tapahtuma ei kalpene isommillekaan turnauksille, oli laji mikä tahansa. Kaikki toimii ovelta alkaen säntillisesti.
Pälkäneen ja Kangasalan koripalloilijoiden kannalta on harmi, että hieno turnaus järjestetään näin lähellä. Koti- ja naapurikylän joukkueet eivät pääse viettämään turnauselämää ympäri vuorokauden kuten kauempaa tulevat ja koululla majoittuvat joukkueet. Turnauselämään kuuluu se, että kotiin palataan ääni huutamisesta käheänä ja naama valvomisesta kalpeana.
Pälkäneen koripalloilijat liikkuvat Pitkäjärven koululla pää pyörällä. Luja-Lukolle vastaavat puitteet ovat vielä kaukainen haave. Pälkäneellä yritetään löytää pikkusaleista tilaa edes harjoituksille. Satoja pelaajia keräävien turnauksien järjestäminen on pikkujumppasaleissa utopiaa.
Luja-Lukko on yrittänyt kääntää pienuudenkin edukseen. Kesän päätteeksi Luopioisissa järjestettävä korisleiri kerää kesäidylliin osanottajia kauempaakin.
Vahva junnutoiminta on tuonut Pälkäneen vahvasti koriskartalle. Luja-Lukko on tavoittanut pojat koripallon pariin Kangasalaakin paremmin. Kangasalla koripallon kasvua rajoittaa myös se, että samaan aikaan nosteessa on toinenkin sisäpallopeli. Naisjoukkueen menestys on tuonut junioreita lentopallon pariin niin että taistelu salivuoroista on Kangasalla jatkossa entistäkin verisempää.
