Kielteisissä tunteissa ei ole mitään vaarallista tai välteltävää.
– Ei ole olemassa väärää tunnetta. Esimerkiksi viha on tärkeä suojatunne. Se suojelee jotain meille arvokasta, sanoo erikoislääkäri, psykoterapeutti Suvi Laukkanen.
Kun aivojen hälytyskeskus reagoi uhkaan, kehon reaktiot ovat voimakkaita. Sydän, hengitys ja lihakset mahdollistavat nopean, automaattisen, ei-tahdonmukaisen toiminnan. Keho on valmis fyysiseen äärisuoritukseen: ihminen pystyy pakenemaan vaaraa tai puolustautumaan.
– Äänet häipyvät ja sanat katoavat, koska puhekeskus sammuu. Tämän tarkoituksena on pelastaa sekunnin kymmenysosia, jotka saattavat pelastaa ihmisen hengen.
Ongelmana vain on se, että ihmisen uhkakeskus aktivoituu liian usein ja väärällä hetkellä. Keho saa paljon turhia hälytyksiä ja ylireagoi tilanteisiin.
– Kun uhkakeskus reagoi, myötätunto sammuu, mikä sekin on järkevää: hätätilanteessa ei voi ajatella muita. Tavoitteena on henkiin jääminen, eikä onnellisuus.
Esimerkiksi vankiloista löytyy paljon ihmisiä, joiden uhkakeskus on lauennut väärässä tilanteessa.
Tunnistatko tunteet ja niiden vaikutukset
Ihminen voi vaikuttaa siihen, miten suhtautuu uhkaan. Turvallisuuden tunne kasvaa, kun tunnistaa uhkan lähteet: mitkä asiat tuottavat uhkatunteita omassa arjessa.
Voimakkaiden tunteiden kanssa pärjää paremmin, kun tarkastelee, mitä ne saavat kehossa aikaan.
– Tunteet ovat kehon ja mielen yhteistiloja. Tunteet eivät ole pelkästään päässä, vaan niillä on myös kehollinen vastine, Suvi Laukkanen sanoo.
Erityisen tehokkaasti tunteita ilmaisevat kurkku, rintakehä, vatsa ja lihakset, esimerkiksi hartiaseutu. Myös sisäelinten toiminnan voi tuntea: sydän tykyttää tai henki salpaantuu.
– Vireys- ja tunnetilat muuntuvat koko ajan. Se lisää hyvinvointia, kun tunnistaa, mitä kehossa tapahtuu.
Nykyisin suhde kehoon on kuitenkin ulkokohtainen. Ihmiset ovat kiinnostuneita rasvaprosentista, verenpaineesta tai siitä mitä kohtaa kehossa pitäisi muokata, että olisi kauneusihanteiden mukainen. Oleellista olisi kuitenkin tunnistaa sekä myönteiset että kielteiset tunnetilat. Kun tietää, mitä itsessään tapahtuu, pystyy paremmin hyödyntämään esimerkiksi luovuuttaan.
– Omiin tunteisiin pitäisi suhtautua uteliaan tutkijan asenteella. Kun kohtaa todella tuskaisia tunteita, se auttaa kun tarkastelee, miltä se tuntuu kehossa. Silloin mieli ei keskity voimistamaan kielteisiä tunteita.
Tunteita aistitaan koko keholla
Aina tunteita ei ole helppo tunnistaa ja nimetä. Esimerkiksi nuoren mielestä kielteisiä tunteita on vain yksi, ja sen nimi alkaa v-kirjaimella.
Ihminen pystyy aistimaan myös toisen ihmisen tunteet. Kadulla räyhäävän humalaisen kiukun voi tuntea omassa kehossaan.
– Se tunne ei tule järjen, vaan oman kehon kokemuksen kautta, Suvi Laukkanen sanoo.
Tämä ominaisuus toimii myös toiseen suuntaan. Kielteinen ihminen odottaa kielteistä, jolloin oma elekieli ja toisten reaktiot ovat kielteisiä.
Ihmisellä on myös eräänlaista vaistotietoa. Esimerkiksi hämähäkki- tai käärmepelko perustuu siihen, että osa niistä on myrkyllisiä. Lisäksi uhkamuistot ja ihmisen kokemat traumat tallentuvat muistijärjestelmään mielikuvina ja vaikuttavat aistihavaintoihin.
– Todellisuutta tarkastellaan jatkuvasti menneisyyden valossa ja varjossa. Siksi reaktiot eri ihmisillä erilaisia, sanoo Mikkolan Navetan Totuuden kaleidoskooppi -luentosarjan kolmannessa tilaisuudessa tunteista kertonut Suvi Laukkanen.
Moraali kasvaa turvallisessa ympäristössä
Ihminen voi tunnistaa tuntemattoman ihmisen ja toisen eläimen tunteet.
– Muilla nisäkkäillä on tunnetilat kuten ihmisilläkin. Jokainen tietää millainen iloinen koira tai vihainen kissa. Eläimet ja lapset ovat sikäli hyviä esimerkkejä, että tunteet näkee koko olemuksesta, Suvi Laukkanen sanoo.
Perustavaa laatua olevat tunteet ovat varhaista, biologista, perua. Ne liittyvät esimerkiksi lisääntymiseen ja reviiriin.
Ihmislajille tyypilliset tunteet liittyvät sosiaaliseen kanssakäymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kiitollisuus, kateus, rakkaus, mustasukkaisuus, luottamus, ylpeys, kostonhimo, myötätunto, syyllisyys, anteeksianto, häpeä, vahingonilo, empatia, sääli ja ujous.
Lasta hoivaavalla aikuisella on suuri vastuu inhimillisistä tunteista. Lapselle kasvaa kyky empatiaan ja toisten huomioimiseen, jos varhaisina lapsuusvuosina rakentunut kiintymyssuhde on turvallinen. Turvaton kiintymyssuhde puolestaan tuottaa välttelyä, ahdistusta ja turvattomuutta.
Myös moraali kasvaa turvallisessa ympäristössä.
– Moraali on sisäsyntyinen, lajille tyypillinen ominaisuus. Aivotutkijat uskovat, että jos mikään ei häiritse lapsen kehitystä, se rakentuu meihin itsestään. Moraali näyttää olevan meissä valmiina, koska ihmiset kulttuuriin katsomatta ovat samaa mieltä siitä, mikä on oikein tai väärin.
Tunne on mielen säätila
Aivot ovat ennakointikone ja tunteet elämänpolun liikennemerkkejä.
– Ihmisaivot ovat maailmankaikkeuden monimutkaisin asia, Suvi Laukkanen sanoo.
Ihminen elää muuttuvassa, monimutkaisessa ympäristössä, jossa on toisia ihmisiä yhtä monimutkaisten, mutta erilaisten aivojensa kanssa.
– Tunteiden tarkoitus on auttaa suunnistamaan monimutkaisessa maailmassa
Toisinaan kuvitellaan, että normaaleilla ihmisillä on oikeanlaiset tunteet.
– Olen hoitanut tuhansia ihmisiä, mutta itseään normaalina pitävää ei ole vielä osunut vastaanotolle, Suvi Laukkanen nauratti kuulijoita.
Tunteet eivät ole vaarallisia; niitä tulee ja menee.
– Tunteet ovat ohimeneviä. Toiset tunteet ovat mukavia, toiset vähemmän mukavia. Mutta kaikki tunteet tarpeellisia jossain tilanteessa.
Satunnaisen alakulon vuoksi ei tarvitse mennä lääkäriin. Ihminen on kuitenkin taitava keksimään pitkiä uhkaketjuja ja säikähtämään omia tunteitaan.
– Saatetaan ajatella esimerkiksi niin, että alakulo on masennusta, ja masennus on yleisin syy päätyä sairauseläkkeelle tai kouluampujaksi.
Tunnekuohussa ei ole järkevimmillään
Ihmissuhteisiin liittyvät odotukset ja pettymykset ovat voimakkaiden tunteiden lähteitä. Monesti ajatellaan, että etenkin kielteiset tunteet ovat jotenkin välteltäviä.
– Toisaalta mustasukkaisuus osoittaa, miten tärkeä toinen ihminen on, Suvi Laukkanen sanoo.
Voimakkaat tunteet, esimerkiksi raivo tai rakkauden puuska saattavat saada ihmisen toimimaan ylimitoitetusti ja järjen vastaisesti. Stressi puolestaan kaventaa havaintokenttää ja poikii yksinkertaisia, joustamattomia toimintamalleja.
Tunnekuohussa ei välttämättä synny viisaimpia ratkaisuja, vaan parhaat päätökset syntyvät sekä järjen että tunteen avulla.
Tunteiden voimakkuus ei kerro siitä, miten neuroottinen ihminen on, vaan siitä minkä arvon mieli antaa tapahtumalle.
– Voimakas tunne tarkoittaa, että asia täytyy ottaa vakavasti.
Tunteiden kanssa elämistä helpottaa, kun ne tunnistaa ja nimeää. Tätä on hyvä opetella pienestä pitäen.
– Lapselle kannattaa opettaa, että olet vihainen, kun et saanut sitä mitä halusit. Suuttumisessa ei ole mitään väärää, mutta vaikka suuttuu, niin ei saisi raivota.
Temperamenttiin vaikuttavat perinnölliset ja kulttuuritekijät. Voimakastakaan tunneilmaisua ei pitäisi tuomita, mutta sen säätelyä voi harjoitella.
Totuuden kaleidoskooppi -luentosarja jatkuu heinäkuussa. Teoreettisen fysiikan dosentti Syksy Räsänen kertoo silloin pimeästä aineesta. Luentosarjan järjestävät Muodonmuutoksia ry, Valkeakoski-opisto ja Kulttuuriyhdistys Mikkolan Navetta ry.
