Pälkäneellä alkaa tänä syksynä ensimmäistä kertaa Valkeakoski-opiston suomen kielen kurssi maahanmuuttajille. Kurssilla opetetaan suomen kirjakielen perussanastoa ja -rakenteita sekä arkipäivän käyttökieltä.
Suomen kurssi yritettiin käynnistää jo viime keväänä, mutta siihen ei ilmoittautunut tarpeeksi opiskelijoita.
– Nyt ilmoittautuneita on niin paljon, että kurssi pääsee alkamaan, jos kaikki osallistuvat, lupaa koulutussuunnittelija Helena Kilkki-Rekola.
Tilaa kurssilla on edelleen, sillä ryhmään voidaan ottaa toista kymmentä opiskelijaa. Maahanmuuttajat ovat oikeutettuja 20 euron arvoiseen opintoseteliin.
Kurssin pituus on 26 tuntia, ja se pidetään tiistai-iltaisin kello 18.00 – 19.00 Pälkäneen yhteiskoululla. Kurssi alkaa 10.9. ja päättyy 3.12. Maahanmuuttajat ovat oikeutettuja 20 euron arvoiseen opintoseteliin.
– Suomen kielen kurssilaisille on jyvitetty opintosetelit, joten jokainen saa sen varmasti riippumatta siitä, koska ilmoittautuu, Kilkki-Rekola selittää.
– Suomen kieli oli yksi kurssitoive, jonka kautta herättiin järjestämään sitä. Luulen, että vielä viisi vuotta sitten sellaista ei olisi kannattanut tarjota Pälkäneellä, mutta tilanne on nyt toinen; tarve on selvästi kasvamassa, kertoo Pälkäneen osastonjohtaja Marketta Vaismaa.
Nollatasolta voi aloittaa
Kurssin opettajana toimii FM Perttu Matero. Hän on aikaisemmin työskennellyt äidinkielen ja viestinnän opettajana Ylitornion kristillisessä opistossa ja sen jälkeen tuntiopettajana Hämeenlinnassa Koulutuskeskus Tavastiassa. Viime kevätlukukaudesta alkaen hän on opettanut myös Valkeakoski-opistossa.
– Kurssilla opetetaan suomen kirjakieltä ja tavallista puhekieltä. En vielä tarkkaan tiedä, mitä kaikkea kurssi sisältää, koska se riippuu opiskelijoiden omasta tasosta, mutta periaatteessa aivan nollatasolta voi lähteä. Kurssiin ei myöskään liity tasokoetta, Matero kertoo.
Hänen tavoitteensa on luoda kurssille mahdollisimman paineeton ilmapiiri ja hyvä henki. Hän on valmistautunut siihen, että voi syntyä hyvinkin heterogeeninen ryhmä paitsi kielitaidon, myös opiskelijoiden erilaisten kulttuuritaustojen vuoksi.
– Eri kulttuureista tulevat kommunikoivat eri tavoin, sekin vaikuttaa opetukseen. Pyrin siihen, että pystyisin ottamaan jokaisen opiskelijan yksilölliset tarpeet huomioon, Matero sanoo.
Ei niin kamala kieli
Jokainen Suomeen muuttava ulkomaalainen tarvitsee suomen kieltä. Arkielämä opettaa sitä vähitellen, mutta pelkästään sen varassa kielitaito jää
kapeaksi ja puutteelliseksi. Esimerkiksi maataloustyötä tekevät oppivat työssään lähinnä välttämättömän ammattisanaston, elleivät he ole vapaa-ajallaan tekemisissä suomalaisten kanssa.
Eikä sekään välttämättä auta pitkälle, sillä kuten Perttu Matero huomauttaa, että me suomalaiset olemme huonoja kannustamaan ulkomaalaisia suomen kielen käyttöön.
– Jos löytyy yhteinen kieli, useimmiten englanti, suomalaiset vaihtavat nopeasti siihen. Mieluummin kannattaisi arvostaa toisen yritystä puhua suomea ja tehdä itsensä ymmärrettäväksi, hän sanoo.
Suomea äidinkielenään puhuva pystyy vaivattomasti löytämään selkeät ilmaisut, jotta vieraskielinen pääsee helpommin mukaan keskusteluun.
– On hyvä tehdä liikkeelle lähtö helpoksi, jotta vähälläkin kielitaidolla uskaltaa yrittää puhua suomea. Ei suomi välttämättä ole niin kamalaa kuin miksi sitä ajatellaan, Matero muistuttaa.
