Yksinäisyyden ja syrjään jäämisen tunne syntyy monesta syystä. Ilon, valon, yhdessäolon ja kaiken mahdollisen hyvän juhlana joulu jättää aina ulkopuolisiksi ne, jotka eivät voi viettää sitä niin kuin toivoisivat.
Pälkäneen diakoniapiirit järjestävät neljäntenä adventtina 22.12. Onkkaalan seurakuntatalolla jouluaterian yksinäisille: niille, jotka eivät jaksa tai voi järjestää perinteistä joulua kotonaan, jotka viettävät joulun yksin tai ovat menettäneet sen, jonka kanssa juhlapöytä on aikaisemmin katettu.
Ruokaa on tarjolla kello 11.30–14.00, joten sillä välillä voi tulla syömään milloin vain. Pälkäneen seurakunta järjestää tilaisuuteen ohjelmaa.
Diakonia auttaa ikävään
Salme Salo ja Leena Jaakkolakuuluvat jouluaterian laittajiin ja tilaisuuden emäntiin.
– Yksinäisten jouluateria on ollut diakoniapiirien ohjelmassa kauan sitten, mutta ainakaan tämän vuosituhannen puolella vastaavaa ei ole kokeiltu kertaakaan, he muistelevat.
Taloudellisesti vaikea aika on herättänyt puheet yksinäisyydestä ja eriarvoisuudesta. Ongelmat eivät johdu vain työn puutteesta tai menettämisestä vaan yhtä hyvin siitä, että tukea ja auttavia käsiä ei riitä.
Lapsiperheet kaipaavat kotiapua ja vanhukset jotakuta, joka välittäisi heistä. Joskus työtön yksineläjä ei ole kenellekään mikään paitsi ehkä ulkonäöltä tuttu naapuri. Yhteiskunnan apu on hajallaan kummallisen nimisillä sektoreilla, joita on vaikea tavoittaa vähiin kulunein voimin.
Kirkon diakoniatyö yrittää vastata suoremmin ihmisten tarpeisiin. Se toivottaa tervetulleeksi kaikki ikävöivät. Jouluaterian kustannukset katetaan kahden diakoniapiirien järjestämän torikahvion tuotolla.
– Olemme laittaneet palvelutalo Kanervassa sunnuntailounaita vanhuksille, mutta samaan aikaan olemme miettineet, miten saavuttaisimme muut yksinäiset. Sitäkin on pohdittu, miten parhaiten kohdistaisimme kokoon saatuja varoja tarvitseville, Leena Jaakkola kertoo.
Lämminhenkinen yhdessäolon hetki tuntui sopivalta vaihtoehdolta. Seurakuntatalon jouluateria on tarkoitettu kaikenikäisille, jotka kaipaavat jouluun tunnelmaa ja yhdessäoloa.
– Kynnyksen täytyy olla matala, että on helppo käydä sisään, Jaakkola ja Salo toteavat.
Kotijoulun makuja
Kun jouluateria kerran laitetaan, se laitetaan hyvin. Diakoniaväki tarjoaa perinteisiä jouluruokia: laatikoita, kinkkua, rosollia, kaloja, salaatteja ja luumukiisseliä. Aterian päälle tarjotaan torttukahvit.
Laatikot, rosolli ja muut salaatit tehdään lauantaina valmiiksi, mutta rievä ja tortut paistetaan vasta sunnuntaiaamuna, että on varmasti tuoreen leivän tuoksu toivottamassa tulijat tervetulleeksi.
– Tarjoamme kotitekoista ja lähiruokaa, ei mitään eineksiä, Leena Jaakkola lupaa.
– Semmoista ruokaa tehdään kuin kotonakin laitettaisiin. Parastahan sitä aina joulupöytään yritetään saada, Salme Salo hymyilee.
Viiden tai kuuden naisen ryhmältä kuluu jouluaterian laittamiseen viimeinen viikonloppu ennen joulua. Se on sama viikonloppu, jonka suuri osa kansasta ryntäilee viime hetken lahjojen perässä, ajaa vimmatusti jakamassa joulutervehdyksiä, hosuu luutturättien, kaulinten ja vuokien kanssa kotikeittiössä, hikoilee, ärtyy, tiuskii, uupuu ja unohtelee asioita.
Salon, Jaakkolan ja kumppaneiden täytyy nyt jättää se kaikki ja keskittyä ahertamaan seurakuntatalon keittiössä.
– Se on juuri tämä meidän idea, että käytetään viikonloppu yksinäisten hyväksi. Oman hössötyksen keskellä muistetaan niitä, joilla asiat eivät ole yhtä hyvin, Leena Jaakkola toteaa.
– Täytyy vain tehdä kotona etukäteen jouluhommat valmiiksi. Pälkäneellä on hyvää talkoohenkeä, niin että tekijöitä kyllä tulee, Salme Salo tuumii rauhallisesti.
Kun ruuat ja kahvit on tarjottu ja jälkityöt tehty, on jo ilta, ja seuraavaksi onkin aatonaatto käsissä. Yksinäisten jouluateria ajoitetaan niin lähellä oikeaa joulua kuin suinkin mahdollista.
