Pälkäneellä on suuria marja- ja vihannestiloja, joilla tarvitaan satokaudella paljon tekeviä käsiä. Viimeisten vuosien aikana tilojen työvoima on tullut pääosin itäisestä Euroopasta. Jos joku paikallinen nuori innostuu peltopestistä, hän luovuttaa ennen kuin ehtii oppia työn.
Paikalliset nuoret eivät jää ilman kesätyötä pelkästään työn raskauden vuoksi. Yksi syy on myös se, etteivät he osaa hakea työtä. Tästä kertoo se, että Pälkäneen keskustan kauppaliikkeen piti pestata kesätyöntekijänsä kotikylää kauempaa, koska yksikään paikallinen nuori ei käynyt töitä kysymässä.
Nyt Pälkäneellä tartutaan ruohonjuuritason toimiin, jotta nuoret saisivat jalkansa oven väliin työelämässä. Yrittäjät pyrkivät muun muassa Rekrymessujen avulla varmistamaan, että heidän ja nuorten maailmat kohtaavat entistä paremmin.
Yrittäjät eivät lähde kouluttamaan nuorista kuuliaista työvoimaa, vaan myös innostamaan nuoria eteenpäin omien yritysideoidensa kanssa. Sekä kotimaiset että ulkomaiset esimerkit todistavat, että globaalissa ja digitaalisessa maailmassa pankin räjäyttävät ideat tulevat usein ennakkoluulottomilta nuorilta.
Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan yrittäjäasennetta, sillä jatkossa entistä useampi myy itse työpanostaan. Monilla aloilla siirrytään parhaillaan uuteen malliin, jossa yritys ei palkkaa väkeä, vaan ostaa työntekijöitä silloin kun tarvitsee.
Nuorisotyöttömyys lisääntyy Suomessa lähes Euroopan kriisimaiden tahtia. Tekemätöntä työtä kyllä riittää esimerkiksi vanhusten parissa.
Pälkäneläisprojektilla pyritään tuomaan nuoria kotiapulaisia, keskustelukumppaneita ja ulkoiluttajia ikääntyvien kotiin ja laitoksiin. Hanke on erinomaisen kannattava, sillä siinä on pelkkiä voittajia: nuoret saavat arvokkaita työkokemuksia ja ikäihmiset piristystä arkeensa.
Pälkäneen Rekrymessut lähentävät yrittäjiä ja nuoria. Kun nuoret eivät löydä yrittäjien luokse, yrittäjät jalkautuvat nuorten luokse. Yritykset ja tilat esittäytyvät torstaina yhteiskoululla ja Anna Tapion koululla järjestettävillä messuilla.
Rekrymessut ja vireillä oleva työpankki voivat helpottaa kesätöiden lisäksi muunkin työn löytämistä.
Yrittäjät ovat kehittämässä paikkakunnan kilpailukyvyn kannalta olennaista asiaa. Pelko työvoiman saatavuudesta on monelle yritykselle suurin este asettua maaseudulle. On melkoinen paradoksi, että maaseudulla on samaan aikaan osaavia tekijöitä, jotka eivät vain osaa hakea töitä.
Työpankki helpottaa sekä työn hakua että sopivan tekijän löytämistä. Yrittäjän ei tarvitse ryhtyä haku- ja haastattelurumbaan ja nostattaa katteettomia toiveita kymmenissä hakijoissa, jos hän hakee yhtä tai kahta työntekijää.
Moni yrittäjä on sitä mieltä, että kaikki työhaluiset saavat edelleen töitä. Asenne ratkaisee.
Joskus työnantajan ja -hakijan kohtaaminen kuitenkin kaipaa välitysmiestä. Pälkäneen työpaja on jo osoittanut toimivuutensa. Työpaikkoja alkaa järjestyä, kun Panu Raivio tuo paikallisen kyvyn paikan päälle ja esittelee yrittäjälle, millaista tukea hänen palkkaamiseensa on saatavissa.
Viime vuoteen saakka tämä työsarka oli Pälkäneellä jokseenkin hoitamatta. Työllistämistoimia vertailtaessa kunta piti maakunnan tilastoissa perää. Maineen lisäksi tämä maksoi rahaa: Pälkäne maksoi työllistämistoimien laiminlyönnistä parisataa tuhatta euroa sakkomaksua.
