Kukkia soi puistossa ja hikisellä Navetalla

Pukinsarvet Tröötöttäjät trööttäili pukinnahkaliiveissään Matti Valtteri Lehtisen (keskellä) johdolla itsensä Kukkia Soi -yleisön suosikiksi.

Kukkia Soi -festivaalin lauantaikonsertin siirto navetan vintiltä Pytingin edustalle puistoon oli loistoidea. Letkeästä musiikista nauttii aurinkoisena iltapäivänä tuhat kertaa mieluummin nurmikolla puiden katseessa kuin sisällä puutuolilla neonputkien valossa. Ex-kunnantalon pihamaa on terassilavoineen kuin luotu pienimuotoiselle piknik-konsertille.

Kuhmalahtelainen Kusti Vuorinen tuntuu kuuluvan tapahtumaan kuin mansikat kesään. Tällä kertaa monipuolisuusihme oli tuonut mukanaan vahvistetun Jumanzukka ja Herranpieksut -yhtyeen, eli poikansa Viljo Vuorisen ja naapurin Henri ”Henu” Saarisen. Trion lounge-jazz toimi mainiona yllätyslämmittelijänä ennen päivän pääaktia.

Sastamalan kaupungin Kiikoisten kaupunginosasta tuleva Pukinsarven Tröötöttäjät mainostaa itseään maan ainoana pukinsarviorkesterina. Sen seitsemästä sarvensoittajasta yksi oli tällä erää urheiluvamman vuoksi soittokiellossa, mikä ei kuitenkaan latistanut tröötöttämistä millään tapaa.

Päivi (vasemmalla) ja Saija Kosonen sekä Eveliina ja Tarmo Virtanen nautiskelivat hyvien eväiden säestyksellä piknik-tunnelmasta.

Pukinsarviin puhaltajat yhdistävät paimenmusiikkiaan juohevasti ja angloamerikkalaiseen perinteeseen. Itsetehtyjen pukinsarvien metka, hieman epäpuhdaskin sointi tukevoituu tarvittaessa kontrabassolla, haitarilla ja banjolla.

Suruton tyylien ja tahtilajien yhdistely kuljetteli yleisöä milloin polskan, milloin taas sotamarssin tai polkan tahdissa ympäri maailmaa Satakunnasta aina Jerikon muureille ja Marlboron herttuan matkassa sotaretkelle Ranskaan.

Orkesterinjohtaja Matti Valtteri Lehtisen humoristiset, murteella höystetyt välipuheet johdattelivat kappaleiden aiheisiin. Sanoituksissaan yhtye liikkuu myös laajalla sektorilla, pohtien muun muassa varpusen olutongelmia ja mamman sängynjalkojen lukumäärää papan poissa ollessa. Yhtye on kaikkinensa hauska ja viihdyttävä tuttavuus.

Täydellisen kesäsään ja hienoissa puitteissa pidetyn ilmaistapahtuman olisi luullut houkuttelevan paikalle enemmänkin luopioislaisyleisöä. Ilman paikalle sattunutta bussilastillista tamperelaisturisteja varsinkin konsertin alkupuoli olisi soinut vähälle väelle. Puistokonsertti-ideaa ei silti kannata haudata, varsinkaan koska huonon sään sattuessa tilaisuus on nopeasti siirrettävissä katon alle.

 

Perjantaina hikoiltiin Navetalla

Sami Perkiö, Aksel Kiviniemi, Patrik Kiviniemi, Eero Ruhanen, pohjalahti boys, kukkia soi

Perjantaina Kukkia soi käynnistyi hikisellä sisäkeikalla. Navetalla musisoivat Pohjalahti Boys sekä BackBeat.

Nuorten miesten puhallinbändi Pohjalahti Boys ei ole enää täysin pälkäneläinen, sillä Pohjalahdesta kotoisin olevaa ydinkolmikkoa täydentää Ylöjärven vahvistus Eero Ruhanen.

Keikalla otettiin samalla konserttikäyttöön Mikkolan Navetan piano. Patrik Kiviniemen käsissä vanha soitin soi hienosti.

Jos piano olisi saatu siirrettyä ulos, kokoonpano olisi sopinut kuumaa navettaa paremmin Pytingin viehättävään puistoon. Kesällä Tampereella toritunnelmaa tuova bändi esitti Luopioisissa rockin ja popin klassikkokappaleita tunnelmallisina puhallinsovituksina. Nelikko yllätti yleisön muun muassa Leevi and the Leavingsillä ja fagotisti Sami Perkiön omalla Coldplay-sovituksella.

Perjantain toinen esiintyjä oli luopioislainen ”terapiabändi” BackBeat. Omaksi ilokseen soittelevat Seppo Suvanto, Ilkka Mäkelä, Ari Järvinen ja Jukka Koski keikkailevat harvakseltaan, vaikka juureva rock toimisi monenlaisessa ympäristössä.