Pälkäneen kunnan uusi nuorisotyöntekijä Minna Rauas aloitti työnsä elokuun alussa. Ensimmäiset viikot ovat olleet tutustumista, mappien selvittelyä ja tulevan syksyn suunnittelua.
– En vielä osaa sanoa paljon mitään paikallisista nuorista, mutta työtiloista olen iloinen. En ole tiennyt, että täällä on näin hyvä nuorisotila, ja lisäksi toimistoni on aivan tässä vieressä, hän hymyilee.
Pälkäneellä nuorisotyöntekijä on viime aikoina vaihtunut tiheään tahtiin. Se on väkisinkin vaikuttanut työn pitkäkestoiseen suunnitteluun ja kehittämiseen.
– Vaihtuvuudessa on se ongelma, että kun yksi aloittaa jotakin, seuraava ei ehkä jatkakaan samaa, ja hyvät yritykset katkeavat kesken. Itse uskon pitkäjänteisyyteen nuorisotyössä – eivät nuoretkaan vuodessa totu uuteen ihmiseen, Rauas pohtii.
Hänellä itsellään on vakaa aikomus jäädä paikkakunnalle ainakin toistaiseksi.
Minna Rauas on syntyperäinen pälkäneläinen, vaikka hän on viettänyt Porissa lähes koko tähänastisen aikuisen ikänsä. Hän on koulutukseltaan sosionomi YAMK ja opiskelee parhaillaan Tampereen yliopistossa nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriohjelmassa.
Hän ehti toimia kymmenen vuotta Porin kaupungin nuorisotyöntekijänä pääasiassa erityisnuorisotyössä.
– Olemme kyllä vakavissamme tänne asettumassa. Meillä on 2- ja 4-vuotiaat lapset, ja on ihanaa ajatella, että heistä tulee pälkäneläisiä. Vaikka koskaanhan ei tiedä, mitä tulevaisuus tuo, hän sanoo.
Nuoret mukaan vaikuttamaan
Minna Rauas alkaa laatia Pälkäneelle nuorisotyön perussuunnitelmaa Kokkolassa kehitetyn mallin mukaan. Se käsittää koko nuorisotyön kentän jaettuna viiteen osa-alueeseen: yhteisölliseen, kohdennettuun, kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen nuorisotyön sekä osallisuustoiminnan, joka tarkoittaa nuorten vaikutusmahdollisuuksia ja kuulluksi tulemista kunnassa.
Perussuunnitelma rakentaa raamin, jonka avulla nuorisotyöhön luodaan pitkät linjat.
– Kovin nopeasti ei synny isoja muutoksia. Uskon että työn tulokset alkavat näkyä selvästi vasta kun vuosia kuluu. Tämä on sen luonteista työtä, että toimitaan lähellä mutta katsotaan kauas, Rauas sanoo.
Lasten ja nuorten pääsy vaikuttamaan itse yhteiskunnassa on vaikeampaa kuin luulisi. Sitä varten on luotu nuorisovaltuustot, mutta ne eivät ole aina toimineet odotetulla tavalla. Minna Rauas ohjasi itse nuorisovaltuustoa Porissa.
– Se on usein aikuisten ohjaamaa toimintaa, joka on irrallaan muusta järjestelmästä. Innostus saattaa kestää vain uutuusarvon ajan. Ja pian alkaa näkyä, että nuorisovaltuustot eivät löydä paikkaansa yhteisessä päätöksenteossa, hän selittää.
Hän uskoo, että nuoria varten olisi parasta olla yksi mutta kaksisuuntainen vaikuttamiskanava kunnassa – sellainen, jossa asioita tulisi myös kunnasta ja päättäjiltä nuorille päin.
Yhteisöllinen nuorisotyö tarkoittaa nuorille tarkoitettuja vapaita ja ohjattuja toimintamahdollisuuksia, kohdennettu taas yksittäisiin nuoriin tai pienryhmiin kohdistuvaa työtä. Kulttuurinen työ tarkoittaa nuorisokulttuurin esiintuomista ja yhteiskunnallinen työ puolestaan esimerkiksi nuorten palveluverkoston kehittämistä.
Aikuiset tuntuvat usein kaipaavan nuorisotyöntekijää selvittämään nuorten pahantekoja, ilkivaltaa ja järjestyshäiriöitä. Siinä vaiheessa näkyy kuitenkin jo pitkä tuen ja välittämisen puute.
– Nuorten ongelmat kertovat usein turhautumisesta ja välinpitämättömyydestä itseä kohtaan. Nuorisotyön tehtävänä ei ole laittaa levottomia nuoria järjestykseen vaan yrittää auttaa niin, ettei pahoja ongelmia syntyisi, Minna Rauas sanoo.
Hän sanoo, että ratkaisun avain löytyy yleensä silloin, kun nuori alkaa kiinnostua omasta elämästään.
Vapaaehtoistyöstä tutkimuskohteeksi
– On tärkeää kuulla nuorten omaa ääntä kaikessa työssä, joka tehdään heitä itseään varten, Minna Rauas sanoo.
Hän itse kohtaa nuoria jatkossa säännöllisesti tiistaisin Pälkäneen Nuakkarin aukioloaikana sekä kouluissa, joissa pidetään nuorisotyöntekijän tunteja. Kadulle – tai Pälkäneen tapauksessa koko kylälle – jalkautumisesta hän ainakin haaveilee.
– Tein sitä Porissa jonkin verran, ja pidän nuorten joukkoon jalkautumista tärkeänä, vaikka nykyään nuoriso ei liiku enää massoina. Kaupungin kaduilla kohtasimme illassa muutamia yksittäisiä nuorisoryhmiä, ja oletan että täällä on samansuuntaista. Kaikki kohtaamiset ja keskustelut ovat silti tärkeitä, hän sanoo.
Pienessä kunnassa yhteistyö kunnan muiden hallinnonalojen, nimenomaan kulttuuri- ja liikuntatoimen sekä seurakunnan ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on tärkeää. Mitä paremmin nuorten kanssa työskentelevät tahot pelaavat yhteen, sitä vahvempi joukkue on nuorten puolella.
– Esimerkiksi MLL ja 4H-yhdistys pitävät Luopioisten nuorisotilaa auki yhdessä seurakunnan kanssa, ja 4H vastaa Pälkäneen Nuakkarista torstaisin. Se on hirveän arvokasta työtä, Rauas sanoo.
Hänen omakin innostuksensa nuorisotyöhön alkoi aikanaan vapaaehtoistyöstä ja jatkuu katkeamatta:
– Olen iloinen siitä, että olen voinut tehdä harrastuksesta ammatin ja nyt vielä tutkimuskohteen!
Tämän vuoden keväällä ilmestyi hänen kirjoittamansa tietokirja Pieniä tekoja, suuria asioita, joka kuuluu Humanistisen Ammattikorkeakoulun julkaisusarjaan.
– Intohimoni on teorian kytkeminen käytännön asioihin, hän tunnustaa.
Nuorisotyö on nuori ammattikunta, jonka koko tehtäväkenttää ei ole helppo hahmottaa ulkopuolelta. Sen sijaan monessa kohdassa näkyy, toimiiko kunnan nuorisotyö hyvin vain huonosti.
Rauas toteaa, että välillä pitää selventää itsellekin, mitä on nuorisotyön ammatillisuus.
– Keskeneräisyyden sietäminen on tässä ammatissa olennaista, sillä valmiita ratkaisuja ei ole olemassa juuri mihinkään. Suhtaudun realistisesti siihen, mihin itse pystyn, mutta uskon, että Pälkäneellä on hyviä mahdollisuuksia toimia. Nuorissa itsessään on jo valtava potentiaali, hän sanoo.
