C-tytöt: Pälkäneen ja Raholan yhdistelmäjoukkue tavoittelee SM-sarjapaikkaa

RaLuLu aloitti koriskauden murskavoitolla

Kangasalalaiset eivät saaneet Hanna Hirvosta kuriin C-tyttöjen SM-karsintojen avausottelussa.

Kangasalalaiset eivät saaneet Hanna Hirvosta kuriin C-tyttöjen SM-karsintojen avausottelussa.

Pälkäneen koripallokausi polkaistiin viikonloppuna käyntiin. Luja-Lukon ”lippulaiva” alkavalla kaudella on 12–14-vuotiaiden C-tyttöjen yhdistelmäjoukkue. Rahola LuLu tavoittelee SM-sarjapaikkaa lauantaina käynnistyneessä karsintasarjassa. Avausottelussa paikallisvastustaja Kangasala kaatui selvin lukemin 84–21.

Keltaisissa paidoissa pelaava ”RaLuLu” ratkaisi ottelun toisella jaksolla. Kotijoukkue prässäsi niin aktiivisesti, että KU-68:lla oli vaikeuksia tuoda pallo hyökkäysalueelle. Neljänneksen ainoa vieraspiste syntyi vapariviivalta hieman ennen taukoa, kun Jenny Kangastupa onnistui toisessa heitossaan.

Ottelun toisen puoliskon RaLuLu käytti harjoitteluun. Nopeat hyökkäykset pysäytettiin keskiviivalle ja palloa alettiin kierrättää vasta, kun vastustaja oli saanut ryhmityksensä kuntoon.

RaLuLu:n penkiltä löytyy taitoa laajalla rintamalla, ja Tomi Ingman ja Sami Ahoranta saattoivat juoksuttaa kentälle tasaisesti sekä pälkäneläis- että tamperelaispelaajia. Jo syksyn turnauspeleissä loistanut Roosa Taipale osoitti johtajuutta alkuhetkillä, kun joukkue vielä haki yhteispeliään.

Ahtaisiin paikkoihin tottuneet Emilia Ingman ja Hanna Hirvonen pääsivät hieman aiempaa helpommalla, kun yhteisjoukkue sai Tampereelta isoja pelaajia. Avausottelussa raholalaisista näkyvin oli Eevi Kandelin.

Pälkäneläispelaajista Helmi Raivio, Elina Wallgren ja Ida Östring saivat avausottelussa totutella edelliskautta pienempään rooliin. Kolmikko toi penkiltä omalle pelipaikalleen uutta sykettä.

 

Salikurjuus ajaa pelaajia muualle

Luja-Lukon ja Raholan yhteisjoukkue osoitti jo syksyn turnauksissa, että se tavoittelee tosissaan SM-sarjapaikkaa. Sarjan aloittanut paikallispeli pelattiin poikkeuksellisesti yhteiskoulun salissa. Jatkossa RaLuLu emännöi kotiotteluitaan isommalla kentällä Tesoman koululla Tampereella.

Yhdistelmäjoukkue on yksi esimerkki luovista ratkaisuista, joilla mahdollistetaan koripallon harrastaminen kotikylällä. Yhteistyön ansiosta tyttöjen ei tarvitse siirtyä tamperelaisseuroihin, kun pelaajia ei enää riitä omaan joukkueeseen. Pälkäneläiset harjoittelevat edelleen pääosin Pälkäneellä. Kerran viikossa pidetään yhteisharjoitukset Raholan kanssa. Ne ovat vuoroviikoin Pälkäneellä ja Tampereella.

Yhteisjoukkue tuo helpotusta myös salikurjuuteen. Kilpailu Pälkäneen salien vuoroista vähenee, kun yksi joukkue pelaa ja osin treenaakin Tampereella.

– Tilanne on hankala jo tänä vuonna, mutta ensi vuonna se muuttuu entistä mahdottomammaksi. Koripalloon tulee kaksi ikäluokkaa lisää. Minityttöjen ja B-poikien joukkueille tarvitaan noin kuusi harjoitusvuoroa, Luja-Lukon toiminnanjohtaja Kimmo Ketola laskee.

Hän sai valmentamilleen minipojille tänä syksynä riittävästi vuoroja, kun joukkue siirsi osan harjoituksistaan Valkeakoskelle Uskilan liikuntahalliin.

 

Seura hankki korit Uskilaan

Pälkäneen salikurjuus on viime vuosina pakottanut koripalloilijat luoviin ratkaisuihin. Kun ylioppilaskirjoitukset sulkivat yhteiskoulun salin kauden ratkaisupelien aikaan, junnuja kuskattiin Hauholle treenaamaan. Kun vaarallisen pienessä yhteiskoulun salissa ei saanut pelata junnujen SM-sarjaa, kotipelit siirrettiin Valkeakosken liikuntahallille. Hyökkäysaikakellot sinne vuokrattiin Tampereelta.

Tänäkin syksynä katseet suunnattiin naapurikaupunkiin. Minipoikia valmentava Kimmo Ketola varasi joukkueelleen vuoroja Uskilan liikuntahallilta Valkeakoskelta. Järjestelystä koituu kuluja vuokrien ja salin varustelun vuoksi. Luja-Lukon koripallojaosto hankki halliin korit, jotta siellä voi harjoitella korista.

Evakko nielee myös aikaa. Vaikka Uskila sijaitsee Pälkäneen rajan tuntumassa, Luopioisissa asustava Ketola ajelee harjoituksiin 35 minuuttia. Uskilan iltoina auton matkamittariin kertyy reilut 70 kilometriä.

– Mutta laitikkalalaisille Uskila on melkein kotisali ja myös Hämeenlinnasta treeneihin ajavilla on nyt lyhempi matka kuin koskaan ennen, Ketola muistuttaa.

Parhaimmillaan hieman eksoottinen treenipaikka myös tiivistää joukkuehenkeä.

– Mielellään minä ajan Uskilaan, kun pelaajat ovat niin motivoituneita. Vanhemmat ovat sopineet kimppakyytejä ja pojat tulevat mielellään uudelle salille.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?