Vanhalla ystävälläni oli tapana sanoa, että hänellä on aina rauha kotona. Hänen vaimonsa nimi oli Rauha. Tänään 12.10. nimipäiviään viettää Aarre ja Aarto. Onnea päivänsankareille. Aarre-nimi ei paljon selittelyjä kaipaa. Vanhemmat ovat antaneet nimen pojalleen, jota he ovat pitäneet rakkaana ja tärkeänä. Se voi olla myös perintönimi isoisältä. En tunne kovin montaa Aarre -nimistä, mutta heitä on Suomessa tuhansia, sekä miehiä että naisia. Ikävä kyllä joku heistä on saattanut joutua kiusatuksi nimensä vuoksi.
Virressä (183) lauletaan: ”On meillä aarre verraton, se kalliimpi on kultaa. Myös jalokivi kallein on sen rinnalla vain multaa. Näin suuren lahjan taivaasta me saimme omaksemme, sanansa Herra Jumala kun antoi aarteeksemme.” Sitä laulettiin kansakoulun aamuhartauksissa monen sukupolven ajan. Muistan itsekin raapustaneeni liidulla sen numeron (162) taululle. Aarre ei ollut ikäluokkani poikien nimiä, niinpä veisasimme virttä viattomin mielin.
Ensi sunnuntaina vietetään uskonpuhdistuksen muistopäivää. Ensi vuonna on reformaation merkkivuosi. Silloin tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun Martti Luther esitti teesinsä katolisen kirkon uudistamiseksi. Hän piti tärkeänä Raamattua, Jumalan sanaa. Häntä saamme kiittää siitä, että meillä, niin kuin monella muullakin kansalla, on mahdollisuus lukea Raamattua omalla äidinkielellään.
Rippikoulussa nuorille annetaan omat Raamatut. Ne ovat viikon ahkerassa käytössä, mutta aika usein ne katoavat sen jälkeen. Nuoren ihmisen muuttaessa pyhä kirja ei lähde mukaan, vaan jää helposti mummolan vintille. Vihkiparille kotiseurakunta lahjoittaa Raamatun, jonka sivuille voi kirjoittaa perheen elämänkaaren tapahtumat. Kysyn sitä yleensä ristiäisten yhteydessä ja kirjoitan lapsen nimen ja kastepäivän perhelehdelle. Kerran muistotilaisuudessa sain käsiini sota-ajalla lahjoitetun vihkiraamatun. Se oli kulkenut mukana evakkoreissut ja muutot.
Nykytekniikka on varmistanut sen, että Jumalan sana on saatavissa lähempänä kuin ennen. Se kulkee monen taskussa ja sen saa luettavaksi vain muutamalla sormen napautuksella. Ja erilaisia kieliä ja käännöksiä löytyy.
Sinulla on aarre kotona – jopa taskussasi – ja sitä on lupa käyttää.
Marjo Ihalainen
Kangasalan seurakuntapastori
