Ympäristöhallinnon sivuilla kerrotaan muun muassa: ”Vesistöjen kunnostamisen ja hoidon tavoitteena on parantaa vesistön ekologista tilaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia tai turvata hyvän tilan säilyminen. Kunnostuksilla lisätään lähiympäristön viihtyisyyttä, rantakiinteistöjen arvoa ja parannetaan vesistön kalataloudellisia edellytyksiä sekä luonnon- ja maisemansuojelua.” Näihin tavoitteisiin on varmasti jokaisen Kukkian ranta-asukkaan helppo yhtyä. Tämän hetken tilanne Kukkialla on kuitenkin aivan päinvastainen ja siksi esitänkin seuraavat kysymykset niin kunnalle kuin ELY-keskuksellekin:
- Kuinka pitkään aiotte sallia, että Luopioisten kirkonkylän jätevedet 90 prosenttisesti puhdistettuna lasketaan Uritunselälle? Onko tämä Natura-lainsäädännön hengen mukaista? Jos yksittäisiltä maanomistajilta vaaditaan maasuodatusta, miksei kuntaa haluta velvoittaa tähän?
- Onko Uritunselällä viime vuonna alkanut sinileväkasvusto, joka tänä vuonna on yltynyt vihreään ”lillinkiin”, yhteydessä tähän jätevesiputkeen? Holjansalmissa myös täyttä puuroa esimerkiksi 16.10. (Linkola).
- Tuotteko nyt vihdoin julkisuuteen Kukkian virran kunnostukseen liittyvät asiakirjat: kuka myönsi luvan Kukkian virran syventämiseen, paljonko virtaa luvan mukaan sai syventää, kuka hyväksyi työn ja tarkasti, että lupaehtoja noudatettiin?
- Kukkian vesi samenee vuosi vuodelta, näkösyvyyshavainnot todistavat tämän vääjäämättömästi. Katsotteko, että liian syväksi ruopatulla Kukkian virralla, ei ole mitään merkitystä vedenpinnan nopeaan laskuun sateisinakaan kesinä? Veden pinnan ollessa näin matalalla kuin tätä kirjoitettaessa, on selvää, että tuulet ja veneliikenne irrottavat rannoilta uutta fosforia järven ekosysteemiin. Jos sulan veden aikaan vettä olisi keskimäärin esimerkiksi 10 senttimetriä enemmän, se antaisi järvelle 4 300 000 000 litraa enemmän vettä taistella epäpuhtauksia vastaan.
- Kunta on esimerkiksi jätevesien käsittelyn osalta löytänyt kiinteistöjen omistajat. Haluaako kunta tietää ranta-asukkaiden mielipiteen järven tilasta, veden kirkkauden muutoksista ja sinilevistä samantyyppisen suorapostituksen avulla. Voihan siinä muutakin kysellä, vaikkapa kunnan palveluihin liittyen ja vapaa sanassa kartoittaa toiveita ja niin edelleen.
- Vesistökunnostuksiin on haettavissa myös valtion rahaa marraskuun loppuun mennessä. Kuinka aktiivinen Pälkäne aikoo olla?
- Tällä kertaa en viitsi laittaa kuvia yön yli 10 metrin syvyydessä olleista muikkuverkoista. Karu järvi maineeltaan, mutta se on muisto vain eli verkot pestävä päivittäin, jos aiot saada kalaa!
Kunnassa kannattaa vakavasti pohtia, mitä merkitsee paikallisille yrittäjille, jos Kukkia saa maineen sinileväjärvenä, jonka vettä ei suositella edes saunavedeksi!?
Saatan olla huolineni väärässäkin, mutta 58 vuotta Kukkian kesäasukkaana (usein talvellakin) antanee jonkinlaisen perspektiivin pohdinnoilleni.
Risto Rämö
Holja
Kukkiajärven hyvä tila on kaikkien yhteinen tavoite
Ristö Rämö esittää huolensa Kukkiajärven tilasta ja jätevesien käsittelystä. Pirkanmaan ja Hämeen ELY-keskukset ovat tietoisia näistä Kukkiajärven vedenlaatuun liittyvistä kysymyksistä.
Uudenmaan ympäristökeskuksen vuonna 2000 antaman selvityksen mukaan Kukkianvirtaa ei kalataloudellisen kunnostustyön aikana syvennetty. Virtaamista on Vihavuoden pohjapadon rakentamisen ja Kukkianvirran kalataloudellisen kunnostuksen jälkeen tehty useita tarkistusmittauksia. Järven vedenkorkeuksia on seurattu säännöllisesti vuodesta 1911 lähtien – eli ennen ja jälkeen edellä mainittujen vesirakennustöiden. Mittausten perusteella virtaamat ja Kukkiajärven vedenkorkeudet ovat suunnitelmissa esitetyn ja vesioikeuden lupapäätöksen mukaisia.
Kukkiajärven valuma-alueen kuormitustarkastelu ja vesiensuojelurakenteiden suunnittelu ovat osa Vanajavesikeskuksen Pirkanmaan ja Hämeen kohteiden osalta koordinoimaa laajaa valtakunnallista Life- Freshabit EU-hanketta. Alueen asukkaiden toivotaan olevan aktiivisesti yhteydessä suoraan hankekoordinaattoriin vesiensuojelutoimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyvissä kysymyksissä. Kukkialla hankkeen tavoitteena on valuma-alueelta tulevaa kuormitusta vähentämällä estää ekologiselta tilaltaan hyväksi luokitellun Kukkiajärven tilan heikkeneminen. Hanke alkoi tänä vuonna ja sen kokonaiskesto on kuusi vuotta. ELY-keskukset osallistuvat valuma-alueen kunnostussuunnitteluun osarahoittajina.
Pälkäneen kunnalla on toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa johtaa Luopioisten kirkonkylän käsitellyt jätevedet purkuputkea pitkin Kukkiajärveen Rajalansaaren edustalle. Ympäristöluvassa on määräykset, miten jätevesi on käsiteltävä ennen sen johtamista vesistöön. Pirkanmaan ELY-keskus valvoo, että näitä määräyksiä noudatetaan. Puhdistamon jätevesien käsittely on täyttänyt kaikki ympäristöluvassa asetetut vaatimukset, jopa huomattavasti tehokkaammin kuin luvassa edellytetään. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa on parhaillaan käsittelyssä voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen. Tässä yhteydessä tarkastellaan, onko jätevedenpuhdistamon nykyisiä jätevesien käsittelyvaatimuksia tarpeen tiukentaa tai toimintaa jotenkin muutoin muuttaa haitallisten, Natura-alueen suojeluperusteisiin kohdistuvien vaikutusten estämiseksi.
Kukkialla suoritetun vesistötarkkailun perusteella jätevesien vaikutukset näkyvät ainoastaan purkuputken läheisyydessä sijaitsevalla Rajalansaaren syvännealueella, ja sielläkin vain pohjan läheisissä vesikerroksissa. Uritunselän tarkkailupisteellä ei vuoden 2015 tarkkailussa todettu jätevesien vaikutusta.
Pirkanmaan ELY-keskus
Sami Moilanen
Ari Tuominen
Pälkäneen kunnan vastine
- Kunnan puhdistamo toimii yli 98-prosenttisella teholla ja on tehokkaampi kuin maasuodatus. Toisaalta, sellaista vesimäärää ei voida ko.kohteessa edes maasuodattaa. Kokonaisfosforin poistoteho puhdistamolla on keskimäärin 98 prosenttia ja nitrifaatioaste 99 prosenttia. Pelkän suodattamokentän pinta-ala olisi 2400-3600 neliömetriä. Kaikkien rakenteiden kanssa arviolta puoli hehtaaria. Lähellä rantaa vesi purkautuisi edelleen kuitenkin Kukkiaan.
- Ei voida syyttää mitään yhtä päästölähdettä. Kaikilla on oma vaikutuksensa. Puhdistamon aiheuttama kuormitus Kukkiaan on vain murto-osa koko valuma-alueelta tulevasta kuormituksesta. Tarkoituksena on selvittää koko valuma-alueen kuormitus tekemällä kuormituslaskelma. Jätevedenpuhdistamon kuormitus on pientä vastaten orgaanisen aineksen osalta noin 16 hengen ja fosforin osalta noin 10 hengen käsittelemätöntä jätevesikuormaa.
- Kaikki asiakirjat ovat kunnassa julkisia, elleivät ne sisällä terveyteen tai talouteen (yksityis) sisältämiä asioita. Käsitykseni mukaan tuo hanke oli valtiovallan, ei kunnan. Kaivellaan arkistoja. Ympäristölautakunnan kokouksen esityslistalla 27.10 on esitys, jossa ympäristölautakunta esittäisi edelleen kunnanhallitukselle ja valtuustolle varoja muun muassa Kukkian ja Kukkiavirran selvityksiin.
- Totta kai syvin uoma päästää vettä sen verran läpi kuin se mahdollistaa. Ympäristönsuojelusihteerin mielestäni virta tulisi kunnostaa takaisin alkuperäiseen asuun. Saanee osan ihmisistä puolellensa ja osan vastaan.
- Palautetta voi antaa ilman kyselyitäkin. Tekninen ja ympäristötoimi teki kyselyn sako-ja umpikaivoista juurikin siksi, että kunnan pitää saada rakennettua kattava rekisteri nimenomaan sako- ja umpikaivoista kun kunta on päättänyt, että halutaan jatkossakin asukkaille mahdollisuus valita itse sako- tai umpikaivojen tyhjentäjä itse. Muussa tapauksessa Pirkanmaan jätehuolto Oy tyhjentää ne suoraan itse. Pirkanmaan Jätehuolto aloittanee tyhjennykset vuoden 2017 alusta alkaen. Asiaa koskeva valitus on käsittelyssä hallinto-oikeudessa. Sinilevistä on tietoa jo useammalta vuodelta. Tämä vuosi ja nimenomaan syksy oli pahin ainakin kuuden viimeisimmän ajalta koko kunnassa. Myös Mallasvedessä ja Pälkänevedessä. Ilmoituksia sinilevästä tuli eri järviltä.
- Kukkian osalta toimintansa on aloittanut Freshabit- hanke. Pirkanmaan ELY-keskuksen avustuspäätöksessä lukee seuraavasti: Kukkiajärven valuma-alueella toimenpiteet painottuvat ensisijaisesti kuormituksen vähentämiseen eli toimenpiteisiin, joilla on tarkoitus säilyttää karun järven tila ja järvessä esiintyvä Ormia. Selvitellään onko mahdollista saada Kukkialle myös valtion avustusta kunnan hakemana.
Hannu Niukkanen, Ympäristön suojelusihteeri, Pälkäneen kunta
Harri Vierikka, Vesihuoltolaitoksen käyttöpäällikkö, Pälkäneen kunta
