Valtioneuvoston puolustusselonteko julkaistiin viime viikolla. Sen valmistelu tehtiin puolustusministeriön johdolla. Työhön osallistui kansanedustajista koottu parlamentaarinen seurantaryhmä, jonka työskentelyyn pääsin osallistumaan Ilkka Kanervan (kok) henkilökohtaisena varajäsenenä. Kaikista puolueista koottu ryhmä varmistaa sen, että eduskunnan painotukset tulevat näkyviin. Suomessa on harjoitettu ulko- ja turvallisuuspolitiikassa vastuullista linjaa. Puolustusselonteko on lähetekeskustelussa eduskunnan suuressa salissa keskiviikkona 8. maaliskuuta. Selonteon tarkastelujänne ulottuu 2020-luvun puoliväliin.
Suomen turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö on muuttunut. Euroopassa vallinnut optimistinen ilmapiiri on viime vuosikymmenen aikana muuttunut jännitteisemmäksi, mikä näkyy myös Itämeren alueella. Selonteko toteaa, että kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt ja kynnys voimankäyttöön on alentunut.
Suomella on hyvät suhteet kaikkiin ilmansuuntiin. Kuitenkin sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen on varauduttava. Naiiviuteen ei ole varaa. Sodat voivat alkaa ilman sodanjulistusta ja vaikuttaminen voi tapahtua myös muilla keinoilla kuin aseilla. Jo pelkästään epäily vaalien manipuloinnista kybermenetelmillä voisi heikentää poliittista vakautta. Nettiäänestyksen riskit ovat todellisia.
Ruotsi ja moni Länsi-Euroopan maa on joutunut arvioimaan puolustuspoliittisia päätöksiään uudestaan. Suomi ei luopunut esimerkiksi yleisestä asevelvollisuudesta missään vaiheessa. Puolustusvoiminen valmius luodaan normaalioloissa. Edessämme on mittavia investointeja, jotka tehdään normaalilla budjettirahoituksella.
Puolustusvoimat on merkittävä koulutusorganisaatio. Valmiuden ylläpitäminen edellyttää lisäpanostuksia. Hieman kärjistäen voi sanoa, ettei samaan aikaan voi olla koulutuksessa ja valmiudessa. Tarvitaan välittömästi käytössä olevaa suorituskykyä kaikilta puolustushaaroilta: maa- meri – ja ilmavoimilta. Myös lainsäädäntöä on korjattu ja sitä on edelleen korjattava. Kansainvälistä apua on pystyttävä antamaan ja vastaanottamaan lainsäädännön estämättä, tiedustelua on kehitettävä.
Yhteistyötä on edelleen syvennettävä erityisesti Ruotsin ja Naton kanssa. Yhteensopivuus on oltava olemassa. Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea Naton jäsenyyttä. Poliittinen päätös liittymisestä on nähdäkseni oltava vain eduskunnan käsissä. Se ei voi paeta vastuutaan neuvoa-antavan kansanäänestyksen taakse.
Pauli Kiuru (kok.)
Kansanedustaja
