Talous: Sekä Pälkäne että Kangasala ovat saamassa ylijäämäiset tilinpäätökset viime vuodelta

Miljoona miljoona euroa

Vuodelle 2015 osin kovinkin keinoin positiiviseksi käännetty kunnan talous pysyi Kangasalla samalla uralla myös viime vuonna. Vuosi 2016 on tuomassa 8,8 miljoonan euron ylijäämän, ja tulos on peräti 10,3 miljoonaa euroa parempi kuin kyseiselle vuodelle laadittu miinusmerkkinen talousarvio.

Erityisen tyytyväisiä kunnantalolla ollaan siihen, että kirjanpidollisten miljoonien ohessa toiminnallinen tulos jäi plussalle noin 6,8 miljoonaa euroa. Suunnilleen saman verran kunta on tallettamassa investointivaraukseksi lähivuosille, jolloin viime vuoden tulokseksi jäisi noin 2,0 miljoonaa euroa.

Keskeisinä tekijöinä tuloksen takana olivat toimintakulujen pysyminen kurissa, ennakoitua suurempi verotulo- ja valtionosuuskertymä ja investointien tarkka pohdinta. Toimintakulut eivät juuri kasvaneet sairaanhoitopiirin lisälaskutuksesta huolimatta; henkilöstökulujen hallinnassa näkyi viime vuosien neljän miljoonan euron säästöjen lisäksi kilpailukykysopimuksen yli puolen miljoonan euron vaikutus. Verotuloja ja valtionosuuksia Kangasala sai lopulta 3,4 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviota laadittaessa uskottiin. Maltillisessa investoinnissa puolestaan jo pelkästään poistojen määrän aleneminen näkyi 1,4 miljoonana eurona.

Myös Pälkäneellä viime vuosi on päätymässä loppujen lopuksi plusmerkkiseksi, vaikka tilikauden tulos jäikin arvioitua mittavammasta verotulojen kasvusta huolimatta noin 95 000 euroa alijäämäiseksi. Harjutuulen palvelutalon peruttuun peruskorjaukseen varatun investointivarauksen tulouttamisesta ja poistoerojen tulouttamisesta saadut eurot kääntävät tilinpäätöksen kuitenkin lähes 1,3 miljoonaa euroa positiiviseksi.

Kuntien kunnanhallitukset käsittelevät viime vuoden tilinpäätöksiä kokouksissaan torstaina.

 

Rahat ainakin soteen ja Lamminrahkaan

Kangasalan kunnanjohtaja Oskari Auvinen kiittelee tuloksesta hyvin toimivaa talousarviovalmistelua ja laajoja keskusteluja lautakunnissa, valtuuston päätöksiä sekä henkilökuntaa.

Vaikka voimakkaimpiin säästötoimiin ei Kangasalla enää viime vuonna ollut tarvetta tarttua, ei ylijäämä ole jäämässä käyttämättä.

– Ylijäämä ei kuitenkaan ole ylimäärää. Tämä tulos osaltaan antaa meille mahdollisuuden varautua Lamminrahkan alueen rakentamiseen, jonka investoinnit ovat vuoteen 2027 mennessä noin 41 miljoonaa euroa, Kangasalan kunnanjohtaja Oskari Auvinen muistuttaa.

Miljoonainvestoinnin odotetaan kääntävän rahavirtoja toiseen suuntaan, kun kaikkiaan 8000 asukkaan asuinalue alkaa täyttyä veronmaksajista. Alueen koulun, josta Kangasala maksaa hieman yli puolet, on määrä olla valmis vuonna 2023.

Hyvän tuloksen ja investointivarauksen myötä Lamminrahkassa pitäisi päästä liikkeelle aiottua pienemmällä lainanotolla, minkä pitäisi pitää lainamäärä asukasta kohden siedettävänä. Tilinpäätöksen mukaan viime vuonna kunnan lainakanta pieneni yhä edellisvuoteen verrattuna.

Lamminrahkan lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen maakunnallinen uudistus on kuitenkin tämänhetkisten arvioiden mukaan tuomassa Kangasalle kolmen–neljän miljoonan euron sopeutustarpeen.

Suuria henkilöstösäästöjä ei enää ensi vuodelle ole kirjattu, ja viimevuotisestakin tuloksesta kunnan työntekijöitä muistetaan 60 euron lahjakortilla Kangasala-taloon. Kunnanjohtaja Auvisen mukaan positiivinen talousvire antaa edellytykset katsoa kunnan palvelutuotantoa siltä kannalta, että kriittisiin kohtiin on mahdollista tehdä lisäsatsauksia.

Investointeja Kangasalla arvioidaan yhä pystyttävän tekemään noin 14–18 miljoonan euron vuosivauhdilla. Muutaman seuraavan vuoden suurimpiin hankkeisiin on kuulumassa Vatialan koulun uudelleenrakennus, joka kiilasi hälyttävän sisäilmatilansa vuoksi investointilistalle osittain investointeja listaavan Kymppi-ohjelman ulkopuolelta.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?