Kangasalan maaseutu, voimavara vai rasite?

Kangasalan kunta on päättänyt ottaa käyttöön kaupunki-nimityksen vuoden 2018 alusta lukien. Päätös tehtiin laillisesti valtuuston enemmistön toimesta, mutta kuntalaisia kuulematta. Juuri siitä syystä itse vastustin kaupungiksi muuttumista. Kangasalan asukkaiden, erityisesti täällä kauan asuneiden, identiteetin keskeisimpiä tekijöitä on juuri samaistuminen kesäpäivän pitäjään eli kuntaan. Kestää varsin kauan, ennen kuin Kangasalan kaupunki saa nimitystään vastaavan merkityksen asukkaidensa mielissä.

Maaseudun asukkaana tulee väkisinkin pohtineeksi, mitä kaupungiksi muuttuminen merkitsee Kangasalan laajoille maaseutualueille ja maaseudulla asuville ihmisille. Kunnan strategisessa yleiskaavaluonnoksessa kunnan eri osien luontaisia vahvuuksia ja kehityksen edellytyksiä tuodaan hyvin esiin. Kokonaan toinen asia on, miten kunta käytännön päätöksissä ottaa huomioon maaseutua. Kunta ja erityisesti tuleva kaupunki panostaa vahvasti uusien asuin- ja elinkeinoalueiden kehittämiseen Tampereen rajan läheisyydessä. Myös muun muassa koulujen laajentaminen ja korjaaminen painottuvat kunnan länsipäähän. Uusien työpaikkojen syntyminen onkin välttämätöntä kunnan heikon työpaikkaomavaraisuuden parantamiseksi ja tarjoaa uusia työtilaisuuksia myös maaseudulla asuville. Maaseutualueille ei vastaavia kunnan panostuksia, sen enempää työpaikkojen kuin asukkaidenkaan lisäämiseksi, ole näköpiirissä.

Mielestäni maaseudun merkittävin vetovoimatekijä on mahdollisuus asua luonnon keskellä omissa taloissa ilman seinän takana meluavia tai ikkunasta sisään kurkistelevia naapureita. Väitetään, että tänä päivänä nuorempi väki haluaa asumaan nimenomaan palvelujen äärelle kerros- tai rivitaloihin. Kuitenkin asiaa kysyttäessä useimpien mielestä ihanteellisin asumismuoto on oma talo rauhallisessa ja luonnonläheisessä ympäristössä. Muutamissa maaseutukylissä on vielä jäljellä kouluja ja jopa kauppojakin, joiden läheisyyteen on perusteltua ohjata uutta asutusta muun muassa laatimalla kyläkaavoja ja sallimalla vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakinaisiksi määrätyin edellytyksin.

Digitaalinen vallankumous etenee vääjäämättä ja luo aivan uusia mahdollisuuksia etätyöhön ja siten myös maaseudulla asumiseen. Uskon myös, että jo lähivuosina sähköautot huomattavasti yleistyvät, samoin biopolttoaineita käyttävät autot. Autoilu muuttuu siis entistä ekologisemmaksi ja vähentää perusteita ohjata asutusta yksipuolisesti taajamiin ja joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Esimerkiksi puutarhan hoito ja metsissä liikkuminen koetaan yleisesti hyvin voimaannuttaviksi toiminnoiksi. Väljillä ja luonnonläheisillä tonteilla terapeuttista puuhailua voi harrastaa monin tavoin, mikä osaltaan auttaa ihmisiä pysymään terveinä ja työkykyisinä.

Perustellusti vastaan otsikkokysymykseen, että Kangasalan maaseutu on nimenomaan kunnan ja vielä enemmän tulevan kaupungin voimavara eikä rasite. Otaksun, että lähi- ja luomuruuan tuotanto nousee tulevaisuudessa entistä suurempaan arvoon. Matkailijoita voidaan houkutella kuntaan saamaan mm. luonto- ja hiljaisuuskokemuksia muiden vetovoimatekijöiden ohella. Biotalous kaikkine uusine muotoineen tuo lisää työpaikkoja maaseudulle. Kunta/kaupunki voi vähäisilläkin toimilla tukea mainittuja maaseudun vahvuustekijöitä ja siten edistää myös maaseudun elinvoiman paranemista.

Simo Arra

Valtuutettu, kuntavaaliehdokas (kesk.)

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?