Ennestään tuttu seutu työympäristönä on ollut omiaan helpottamaan Esa Hirvojärven töiden aloittamista, sillä valmistautumisaika uusiin kuvioihin jäi varsin lyhyeksi.
– Paikka tuli kesällä vähän yllättäen auki, ja varmaankin vajaan kahden viikon päästä yhteydenotosta olin jo aloittanut työt. En asiaa harkinnut kuin oikeastaan yhden puhelinkeskustelun verran, rakennustarkastaja Hirvojärvi muistelee.
Tietyllä tapaa harkinta-aikaa oli kyllä ollut viittä minuuttia enemmän, sillä hän ehti miettiä pestin hakemista jo edellisellä hakukierroksella. Tuolloin askel jäi kuitenkin ottamatta.
– Positiivisin ja ihan tyytyväisin mielin tässä on nyt työt aloitettu.
Siitä, että monet ihmiset ovat jo ennestään tuttuja, on enemmän hyötyä kuin haittaa, uskoo Hirvojärvi.
– Se madaltaa kynnystä kysyä asioista, mikä on kaikkien etu. Ei rakennustarkastajaa pelätä tarvitse, vaikka työmaalle onkin ihan eri asia mennä vastaavana mestarina kuin rakennustarkastajana.
Koska Hirvojärven oma ja vaimonkin suku ovat molemmat Pälkäneeltä, hän aikoo pitää silmänsä auki mahdollisten esteellisyyksien varalta. Yhtä lailla hän koettaa välttää olemasta ympärivuotinen rakennusalan tietopankki ystävilleen.
– Työn ja vapaa-ajan erillään pitäminen on minulle tärkeää – olenkin sanonut tuttaville, että omaan siviilipuhelimeeni en puhu heidän kanssaan rakennustarkastajana vaan ennemminkin lyön luurin korvaan tilanteen vaatiessa, hän hymähtää.
Mitä teet, rakennustarkastaja?
Rakennustarkastajaa työllistävät tällä hetkellä eniten rakennuslupien käsittely, lupa-asioissa opastaminen ja päätösten sekä esitysten valmistelu rakennus- ja ympäristöjaostolle, jonka toiminta alkoi samaan aikaan Hirvojärven pestin kanssa.
– Henkilövaihdos on aiheuttanut vähän ruuhkaa lupakäsittelyssä, kun toinenkin tarkastaja on suhteellisen tuore kaveri. Poikkeusluvat työllistävät yhteisen kaavan puuttumisen vuoksi, koska joka kerta on tarkistettava, mitä erityispiirteitä juuri se kaava pitää sisällään. Jos kaavaa ei ole, tarvitaan poikkeuslupa, Hirvojärvi kertoo.
Silloin kun rakennustarkastajilla on kiire, he pyrkivät Hirvojärven mukaan neuvomaan ihmisiä eteenpäin esimerkiksi asiansa osaavan suunnittelijan pakeille. Näin suunnitelmat täsmäävät heti alusta lähtien lainsäädännön ja rakennusjärjestyksen kanssa.
Rakennustarkastajaa tarvitaan myös työmaiden aloituskokouksiin ja loppukatselmuksiin. Aloituskokouksissa käydään läpi töiden aloittamisen edellytykset – lupaehdot, suunnitelmat mahdollisine muutoksineen ja itse rakennuspaikka.
– Nykypäivänä vastaavat mestarit ovat aika hyvin asioista perillä, ei ole ainakaan vielä tarvinnut jättää laittamatta rastia ruutuun.
Jos rakennusta otetaan asuinkäyttöön ennen sen täydellistä valmistumista, kiinnitetään osittaisessa loppukatselmuksessa eli käyttöönottotarkastuksessa huomiota esimerkiksi siihen, ovatko pakolliset asumiseen tarvittavat tilat kunnossa, sähköt tarkastettu sekä portaat ja kaiteet käyttökunnossa.
– Lopputarkastuksessa katsotaan, että kaikki oleellinen on valmista. Se ei kaadu siihen, jos joku yksittäinen listanpätkä on jäänyt laittamatta tai kylvetty nurmikko ei vielä kasva.
Etenkin vakuutusyhtiön rakennusvahinkotarkastajana saatu vuosien kokemus on ollut hyödyksi niin vastaavan mestarin kuin rakennustarkastajankin hommissa.
– Olen nähnyt todella monta tapaa, miten asiat voivat mennä väärin.
Suutarin lapset ja kengät
Hirvojärvi tietää omasta kokemuksesta, että omakotitalossa ”teen tuon sitten myöhemmin” -ajattelu viivästyttää helposti projektien täydellistä valmistumista. Oma kotitalo Kangasalla on ollut asumiskunnossa jo vuosia, mutta harrastustilojen viimeistelylle ei ole löytynyt aikaa.
– Kyllä ne kaikki rakennusprojektit valmistuvat aikanaan, Hirvojärvi naurahtaa.
Hirvojärven omakotitalo valmistuu pikkuhiljaa, koska yläkerran työstämisen edelle ajavat harrastuksissa moottoripyöräily, enduro ja matkailu. Moottoripyöräilystä tosin karisee hienous kylmällä ja sateisella säällä, ja Hirvojärvi tunnustaakin ajelleensa viime kesänä varsin vähän.
– Enduro sen sijaan on ympärivuotinen harrastus. Säällä ei ole väliä, koska siinä joka tapauksessa kastuu. Se käy kuntoilusta ja siinä tapahtuu niin paljon, ettei ehdi muuta ajattelemaan, hän innostuu.
Harrastus sai alkunsa melkeinpä sattumalta, kun kaveri otti Hirvojärven kanssa puheeksi saamansa enduropyörän, jonka aikoi tarpeettomana myydä.
– Siivoilin juuri autotallia, ja toppuuttelin vähän kaveria, ettei vielä myisi ennen kuin käyn katsomassa pyörää. Ei se autotalli siitä ainakaan tyhjentynyt.
Matkailun ja moottoripyöräilyn Hirvojärvi on välillä yhdistänyt, mutta pääsääntöisesti reissujen perusideana on ”lähteä kauas pois lentokoneella”.
– Harvoja tavoitteita matkailussa on tässä kohtaa se, että pyrimme olemaan menemättä samaan paikkaan kahta kertaa.
