Pienet keltaiset kumisaappaat tulevilla rannoilla

John Websterin ohjaama elokuva Tulevilla rannoilla katsellaan Mikkolan Navetalla tulevana lauantaina.

Mikkolan Navetan syksyisessä dokumenttielokuvien sarjassa nähdään tulevana lauantaina 28. lokakuuta John Websterin tuore elokuva Tulevilla rannoilla. Elokuvasarjan yhteisenä nimittäjänä voidaan pitää ympäristöä. Sarjan on koonnut Eila Ranta, ja se toteutetaan Valkeakoski-opiston tuella.

John Webster muistetaan elokuvasta Katastrofin aineksia, jossa ohjaaja laittoi itsensä ja perheensä vuodeksi öljyselibaatille keskellä Espoota. Webster tiedosti, että luonto on peruuttamattomasti muuttumassa. Hän päätti tehdä dokumenttielokuvan ilmastonmuutoksesta. Webstereistä tuli maapallo pienoiskoossa, koekaniineja sille, mitä yksittäinen ihminen voi tehdä ilmaston hyväksi. Vuosi oli oppimisprosessi. Suureen osaan nousi öljyn näkyvin muoto muovi. Webster halusi dokumentissaan keskittyä keskiluokkaan.

– Me keskiluokkaiset ihmiset kulutamme eniten, saastutamme eniten, mutta meillä olisi varaa toimia toisin.

Ohjaajalle itselleenkin yllätyksenä Katastrofin aineksista tuli myös ihmissuhde-elokuva. Perheonni joutui monesti koetukselle. Lopuksi mopo karkasi kunnolla käsistä ilmastoasketismissa. Vuoden jälkeen käteen jäi kuitenkin paljon tietoa ja työkaluja kestävämpään elämiseen. Erityisen tärkeässä asemassa siinä ovat liikkuminen, kodin energiaratkaisut ja ruoka.

Ei ole varaa olla tekemättä mitään

John Webster on huolissaan. Sivilisaatiomme matkaa kohti tuhoa, mutta kukaan ei tunnu tekevän mitään. Nykytilanteessa Websteriä huolestuttaa etenkin vaihtoehdottomuus. Esimerkiksi teollisuus perustelee muutosvastarintaansa sillä, että energiankulutuksen vähentämiseen ei ole varaa.

– Oikeasti meillä ei ole varaa olla tekemättä mitään.”

Tutkimuksien mukaan suurilta mullistuksilta vältytään, jos ilmaston lämpeneminen pysäytetään kahteen asteeseen nykyisestä. Tämä maksaisi prosentin maailman bruttokansantuotteesta. Jos taas mitään ei tehdä, bruttokansantuote romahtaa 20 prosentilla. Se merkitsisi aivan valtavaa lamaa.

Ilmastonmuutos ei jättänyt ohjaajaa rauhaan, joten hän pureutuu siihen myös uusimmassa ohjaustyössään, jonka englanninkielinen nimi on Little yellow boots -pienet keltaiset kumisaappaat. Keltaiset kumisaappaat kuuluvat elokuvassa Websterin kuvitteelliselle, vuonna 2060 syntyvälle lapsenlapsenlapselle Dorritille, joka elää aivan erilaisessa maailmassa kuin me nyt. Elokuvassa pohditaan, voiko yksi ihminen vaikuttaa valinnoillaan koko maailmaan. Millaisen perinnön me jätämme omille jälkeläisillemme?

Webster painottaa, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi meidän tulisi kyetä välittämään samalla tavalla niistäkin sukupolvista, joita emme tule tapaamaan kuin nyt välitämme omista lapsista ja lapsenlapsistamme.

– Tulevilla rannoilla -elokuvan teko oli matka. Sen lähtökohta oli synkkä, mutta nyt olen vakuuttunut siitä, että yksi ihminen voi tehdä paljon maailman pelastamiseksi. Näytöksestä voi lähteä pois toiveikkaana, kertoo John Webster.

– Meillä on käytettävissä tietoa ja teknologiaa ja se tekee minut toiveikkaaksi. Kyse on jokaisen omasta tahdosta tehdä valintoja, Webster sanoo.

Webster on toiveikas, koska me suomalaiset olemme tottuneet kantamaan huolta myös tulevista sukupolvista. Metsänhoito ja maanviljellys ovat sellaisia aloja, joilla tehdään ratkaisuja, joiden tuloksista ei itse välttämättä pääse koskaan nauttimaan.

Tulevilla rannoilla -elokuvaa kuvattiin muun muassa Espoossa, Huippuvuorilla, Marshall-saarilla sekä kahdella junamatkalla halki Siperian ja USA:n. Aineistoa kertyi satoja tunteja.

Tulevien sukupolvien kohtalo on meidän varassamme

Tulevilla rannoilla ei ole perinteinen ilmastonmuutosdokumentti. Se ei saarnaa maapallon kohtalosta vaan asettuu henkilökohtaisemmalle tasolle: miksi minä menetän yöuneni miettiessäni tulevien sukupolvien kohtaloa, kun toisia se ei tunnu hetkauttavan? Monet nostavat kädet ylös valtavilta tuntuvien kysymysten edessä. Websterille se ei ole koskaan ollut vaihtoehto, kuten hänen aiemmat elokuvansa, etenkin Katastrofin aineksia, osoittavat.

Elokuvassa matkustetaan ympäri muuttuvaa maapalloa. Elokuva on testamentti Websterin syntymättömälle lapsenlapsenlapselle Dorritille, jonka pienet keltaiset kumisaappaat seisovat hyvin erilaisella rantaviivalla kuin me nyt. Sävy on kuitenkin toiveikas, jopa urhea: vaikka epätoivoon olisi joskus syytä, siihen ei kannata vaipua.

Ohjaaja John Webster on mukana Mikkolan Navetalla kommentoimassa elokuvaansa. Elokuva on englanninkielinen ja tekstitetty suomeksi.

 

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>