On aika saattaa loppuun viime marraskuussa aloitettu tarinatupaperinne, siis tältä erää. Tarinathan elävät edelleen. Mikkolan Navetalla kokoontuu tämän viikon keskiviikkona jälleen joukko miehiä ja naisia, joilta eivät jutut lopu kesken. Riemukkaat tarinat paikallisista merkkihenkilöistä, muinaisista riiuureissuista ja erikoisista tapahtumista heräävät henkiin. Sanasepot oikein yllyttävät toisiaan yhä mehevämpiin juttuihin, ja yleisöllä on hauskaa. Hämäläisestä hitaudesta ei ole tietoakaan. Samalla kootaan katoavaa kansanperinnettä, sillä tilaisuudet nauhoitetaan. Kyseessähän on tietysti Sata tarinaa Kukkian rantamilta ja kauempaakin -tarinatupa, joka on kokoontunut vuoden mittaan neljä kertaa. Tämänkertainen tarinatupa alkaa kello 18.30.
Jokainen saa suunvuoron ja kaskut lentävät, kun väki muistelee vaikkapa Paukkosen kuolemattomia lausahduksia tai erään tietyn nimismiehen seikkailuja. Vai oliko se aitoolainen polliisi, joka päätyi eräidenkin sattumusten summana omaan putkaansa? Kuulijoilla on harvinainen tilaisuus päästä osalliseksi tarinaperinteestä, josta ei kukaan ota selvää, mikä on totta ja mikä ei. Näitä juttuja kerrottiin ennen vanhaan linja-autopysäkeillä, huoltoasemien baareissa ja kaikkialla, missä useampi paikallinen vääräleuka tapasi. Ei ollut tositeeveetä, vaan elävää kertomaperinnettä ja lahjakasta sanan käyttöä.
Tarinatuvat järjestävät yhteistyössä Sydän-Hämeen Sukututkijat ja Mikkolan Navetta. Tarinatuvalle on vapaa pääsy.
