Kasvotusten kohtaaminen avaa yhteyden

Lukiolainen Tim Myllö ja eläkeläinen yrittäjä Reino Mantsinen olivat yhtä mieltä siitä, että kohtaamisia nuorten ja yrittäjien välillä pitäisi lisätä.

Pälkäneen lukiopäivään on jo useana vuonna kutsuttu kunnan päättäjiä kuulemaan nuorten mielipiteitä, seuraamaan opetusta ja kertomaan kunnan asioista päätöksentekijän näkökulmasta.

Viime viikolla järjestetyn lukiopäivän vieraiksi saapui ensi kertaa myös yrittäjiä, jotka olivat heti samaa mieltä opiskelijoiden kanssa:  kohtaaminen ja keskustelu ovat tärkeitä.

Yhteistyöstä käydyn keskustelun perusteella voi päätellä, että paikalliset yritykset ja päätöksenteko kiinnostavat nuoria paljon enemmän kuin yleensä uskotaan. Suurin ongelma näyttää olevan yhteisten tiedotuskanavien ja keskusteluareenojen puute.

– On paljon helpompi hoitaa asioita, kun tavataan ja puhutaan välillä kasvotusten, lukion opiskelijakunnan hallituksen jäsen Tim Myllö totesi.

Puheenjohtajana toiminut lehtori Satu Kotiranta muistutti, että lukion opetusohjelmaan pyritään lisäämään todellisia yhteyksiä työelämään; esimerkiksi työharjoittelujaksoja, jotka vastaisivat lukion kursseja, ja yrittäjyyden opetusta.  Silloin avainhenkilöitä ovat paikalliset yrittäjät, jotka puolestaan etsivät hyviä työntekijöitä.

 

Toiveena työnhakijapankki

Pälkäneen lukioissa on pohdittu halukkaiden työnhakijoiden profiilien kokoamista yhteen sivustoon, josta näkisi, millaisiin tehtäviin kukin olisi sopivin.

Maanparannusaineita ja luomulannoitteita valmistavan Humuspehtoori Oy:n eläkkeellä oleva toimitusjohtaja Reino Mantsinen kannatti ajatusta heti. Hän arveli, että yritykset hyötyisivät nuorten työnhakijapankista, josta voisi kysellä tekijää aluksi vaikka muutaman tunnin kiireapulaiseksi.

– Kun ensin tultaisiin tutuiksi, myöhemmin voitaisiin ruveta tarjoamaan laajempia tehtäviä ja oikeita työsuhteita. Meille ainakin etsitään työntekijöitä, joilla on asenne kohdallaan: tullaan tosissaan töihin eikä viettämään aikaa. Työhaluisille löytyisi tekemistä, mutta pitäisi jotenkin saada selville, keitä kysyä, Mantsinen pohti.

Nuoret ehdottivat  muun muassa, että lukiolaiset voisivat hoitaa koulun kylkeen nousevan liikuntahallin kahviota. Se sujuisi koulutuntien välilläkin, kun työmatkaa ei ole. Vaadittavan hygieniapassin voi suorittaa lukiokurssina, joten siltä osin valmiin työntekijöitä löytyisi vaikka heti.

Kunnanjohtaja Janita Koivisto kertoi, että ehdotus voidaan laittaa korvan taakse, sillä liikuntahallin kahvioon ei ole vielä valittu toimijoita. Kahvion ei ole tarkoitus olla auki säännöllisesti päivittäin vaan palvella tapahtumien aikana.

Pälkäneen yrittäjien puheenjohtaja Satu Ukkonen puolestaan pohti, että nuorten ja yrittäjien yhteistyötä voitaisiin tiivistää esimerkiksi ottamalla nuoria mukaan RoadShow-yrittäjäkierroksiin ja järjestämällä paikalliset rekrytointimessut koululla, jolloin ne olisivat luonnostaan lähellä nuoria.

 

 

Tukea opiskelijatalouteen

Lukiopäivässä herätettiin kysymys, voisivatko yritykset tai yrittäjäyhdistys tukea nuoria taloudellisesti kouluvuosien aikana. Nykyinen toisen asteen koulutus kun saattaa ilmaisuudestaan huolimatta tuottaa opiskelijoille tuhansien eurojen vuosittaiset oppimateriaalilaskut.

– Jokin aine tai kurssi voi ihan todella jäädä kesken sen vuoksi, että rahat loppuvat. Vähävaraisimpien auttaminen esimerkiksi stipendimuotoisesti olisi hyvä apu, muistutti lehtori Anne-Mari Kallioranta.

Nuoret miettivät myös rakenteilla olevan liikuntahallin kuntosalin hinnoittelua. Nykyinen on heidän mukaansa edullinen ja ruokakuntakohtainen kortti kätevä. Pälkäneellä punttisalilla kuntoillaan halvemmalla kuin monissa naapureissa. Mutta onko odotettavissa kovia korotuksia, kun uusi valmistuu?

Päättäjillä ei ollut vielä antaa tietoja maksuista, mutta Janita Koiviston mukaan hinta todennäköisesti nousee jonkin verran.

– Liikuntahallia ei kannattaisi hinnoitella ulos, koska silloin nuorten into liikkua vähenisi nykyisestäkin, lukiolainen Olli Suonmaa huomautti.

Keskustelijat miettivät, voisiko liikuntahalliin saada opiskelijoille alennuksen ja mahdollisesti omia vuoroja.  Samalla pohdittiin sitäkin, voisiko paikallisiin nuorten käyttämiin yrityksiin, kuten kampaamoihin, saada opiskelija-alennusta.

– En ole kuullut, että sellaista olisi kellään, mutta voin kysyä ja viedä ajatusta eteenpäin, Satu Ukkonen lupasi.