Valkoiset lumet ja kirkkaus ovat olleet paastonajan todellisuutta tänä vuonna. Luonto on näyttänyt ilmeellistä kauneutta jääkiteissä tai huurteisissa puissa. Talvinen luonto on johdattanut itseni yksinkertaisuuden äärelle. Eräsuksilla samoillen olen voinut tuntea Jumalan läsnäolon ja puhuttelun.
Myös hiljainen viikko saattelee kohti Jumalan läsnäoloa: yhteisen aterian jakamista, ristiä ja ylösnousemusaamua. Pääsiäisen tapahtumien kautta Jumala kertoo meille rakkaudestaan meitä luotujaan kohtaan. Jeesus tiivistää tämän rakkauden ristillä: ”Se on täytetty.”
Jumala puhuu itsestään yksinkertaisin sanoin. Kun Mooses kerran kohtasi Jumalan hän ei voinut nähdä Jumalaa. Hän vain tunsi ja kuuli Jumalan olevan lähellä. Mooses kysyi Jumalan nimeä ja sai vastauksen: MINÄ OLEN.
Kun Jeesus kastettiin Jordan-virrassa, taivaasta kuului ääni: TÄMÄ ON minun rakas Poikani. Jeesus kertoi itsestään: MINÄ OLEN …elämän leipä, elävä vesi tie, totuus ja elämä, valo, elävä vesi, ylösnousemus ja elämä. Samarialaiselle naiselle kaivolla hän sanoi: MINÄ SE OLEN, minä joka tässä puhun kanssasi.
Kun Jeesus viimeisen kerran aterioi yhdessä opetuslasten kanssa. Hän otti leivän ja sanoi: TÄMÄ ON minun ruumiini. Ja viinimaljan äärellä hän lausui: TÄMÄ ON minun vereni.
Nämä samat sanat saamme osaksemme ehtoollispöydässä. Ja jo ehtoollisen asetussanoissa on lausuttu: ”Herramme Jeesus Kristus, sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, siunasi, mursi ja antoi opetuslapsilleen sanoen: Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini…” . Ja sitten ehtoollispöytään polvistuneelle leipää ojennettaessa lausutaan: ”Tämä on Kristuksen ruumis, sinun puolestasi annettu”. Ja viinin kohdalla: ”Tämä on Kristuksen veri, sinun puolestasi vuodatettu.”
Ja mitä meidän tulee tehdä. Uskoa ja ottaa vastaan. Yksinkertaisin uskontunnustus on kutsun kuuleminen, ehtoolliselle saapuminen ja suun avaaminen.
Näin yksinkertaista voi usko ja luottamus Jumalaan olla ja tämä riittää. Jumala sanoo: MINÄ OLEN. Ja me saamme vastata: TÄSSÄ OLEN. Avata suumme, ottaa vastaan yhdessä toisten rinnalla ja lähteä levollisin mielin jatkamaan elämän laduilla.
Eija Kasari
Sairaalapastori TAYS
