– Meille voi tulla esittämään kysymyksiä ja ehdotuksia, puhumaan ongelmista – tai sanomaan ihan muuten vain käsipäivää, rohkaisee Päivi Kuusivaara kangasalalaisia yrittäjiä.
Kuusivaara on hiljattain perustetun Business Kangasalan tuore toimitusjohtaja, jonka ensimmäiset työpäivät ovat kuluneet Kangasalan yrityksiin ja kaupungin yksiköihin tutustuessa ja ihmisiä tavatessa. Ihmisiä tavatessaan Kuusivaara onkin yhdellä vahvuusalueellaan: verkostoitumisen parissa.
– Verkostoituminen toisten toimijoiden kanssa mahdollistaa suurempien hankkeiden aloittamisen ja samaan aikaan kustannusten ja riskien jaon usean toimijan kesken. Verkostoitumalla eri alojen yrittäjät voivat yhdistää osaamisensa vaikkapa suurten Business Finlandin tukihankkeiden hakemiseen, ja tulevaisuudessa verkostoituminen mahdollistaa yritystoiminnassa erilaiset jaetut resurssit ja energiaratkaisut, hän miettii.
Erityisesti Kuusivaara on ollut omimmillaan verkostoissa, joissa niin sanottu start up -maailma – eli nuorien ja innovatiivisesti kasvavien yritysten maailma – on tuttu. Kasvuyritysten tunnistaminen ja eteenpäin auttaminen, sijoittamissuhteet, investorit ja rahoitusratkaisut mielletään Kangasalaa isompien piirien puuhaksi, mutta kehittyvässä kaupungissa niitä ei enää voida sivuuttaa.
Yhtä lailla omistamisesta luopuminen – jakamistalous – on monelle tuttu vain ajatuksena. Nuoremmille sukupolville, joita Kangasalle kasvavissa määrin on viime aikoina muuttanut, se voi kuitenkin olla arkipäivää. Kangasala antaa mahdollisuudet esimerkiksi omasta autosta luopumiseen hyvien joukkoliikenneyhteyksiensä vuoksi.
– Viime aikoina Kangasalaa on teknisesti rakennettu näkyvästi, mutta samalla voi unohtua, miten monimuotoinen kaupunki on kyseessä. Asioiden perässä ei täällä tarvitse lähteä maailman ääriin, ja sitä voisi mielestäni nostaa esiin nykyistä enemmän – miten kunta edistää asukkaiden hyvinvointia ja tukee perhearvoja kaupungin rakentamisen kanssa, Kuusivaara sanoo.
Hän näkee Kangasalan tulevaisuudessakin kaupunkina, jossa asumiseen on satsattu rakentamisen laadun ja joukkoliikenteen muodossa. Luonto ja asuminen kulkevat käsi kädessä, ja kaupungissa on sekä työ- että koulutuspaikkoja.
– Olen jo rakastunut Kangasalaan. Täällä on suuren kaupungin meininki, mutta pienen kaupungin edut. Kangasala on kuin mini-Espoo: älyttömän dynaaminen ja sen eteen tehdään paljon, että yritysten olisi hyvä olla.
Tällä hetkellä toimitusjohtajan päivät täyttyvät yrityksen jalkeille nostamiseen liittyvissä asioissa, kuten suunnitelmien laatimisessa ja käytäntöjen luomisessa. Kuusivaara sanoo, että yrittäjämyönteisen Kangasalan tunnetuksi tekeminen tulee olemaan yksi hänen tärkeimpiä tehtäviään yhdessä yrittäjyyskasvatuksen lisäämisen kanssa.
– Näen oman roolini luontaisesti yleisen myönteisen yritysilmapiirin luomisessa ja uudistamisessa. Yhtiön palvelukseen siirtyvä elinkeinoasiamies Irene Suhonen on huikea hankeosaaja ja elinkeinojohtaja Lasse Silván tonttiasioiden ja tukimallien taitaja.
Aina on hyvä aika kouluttautua
Elinkeinoyhtiön toimitusjohtajan työ ja siihen valittu tekijä vaikuttavat olevan kuin luodut toisilleen – ”parasta elämässä on tehdä työtä”, Päivi Kuusivaara itse sanoo. Sitä hän on tehnytkin: nykyinen pesti on Etelä-Pohjanmaalta kotoisin olevalle Kuusivaaralle työuran 23:s.
Työuraan mahtuu kolme erilaista haaraa. Kuusivaara aloitti taloushallinnon parissa ja teki sen jälkeen ”toisen uran” ICT- eli tieto- ja viestintäteknologia-alalla.
– Sitten olen tehnyt asioita yrittäjyyden eteen. Olen tavannut yli 5000 yrittäjäksi aikovaa ja ollut perustamassa yli tuhatta yritystä, jo muun muassa pääkaupunkiseudulla nykyisen kaltaista työtä tehnyt Kuusivaara ynnäilee.
Matkan varrella taskuun on kertynyt seitsemän eri tutkintoa, joista tuorein on pari vuotta sitten suoritettu diplomi-insinöörin tutkinto.
– Olen vahvasti sitä mieltä, että elämän aikana ehtii kyllä käydä töissä ja hankkia lisäkoulutusta.
Ei siis ihme, että Kuusivaara sanoo etsivänsä jatkuvasti tapoja kehittää itseään aina vain lisää. Niinpä kirjallisuutta – aiheesta ja aiheen vierestä – kuluu paljon. Lisäksi vapaa-aikaan kuuluvat olennaisesti yrittäjäpuoliso ja tämän kanssa matkailu, koira ja moottoripyörä. Hauholla tukikohtana toimivan vanhan maatilan pihapiirin hoitaminen vie myös oman aikansa, mutta vastavuoroisesti mansikkamaa, tyrnipuskat ja viime vuonna saatu ensimmäinen vesi- ja hunajamelonisato saavat nekin Kuusivaaran suun hymyyn.
– Yllättävän paljon ehdin näköjään myös harrastaa, hän nauraa.
Nykyisille ja uusille yrityksille – ja kaupunkilaisille
Yritysten hyvinvointi liittyy Tapio Tulenheimon mukaan kiinteästi myös tavallisten kaupunkilaisten elämään.
– Jos Kangasalle tulee enemmän yrityksiä ja vanhoillakin menee hyvin, yritykset tuottavat tänne enemmän rahaa eikä veroäyriä tarvitse nostaa – päinvastoin. Silloin kaupunkilaisilla jää enemmän rahaa käteen ja samalla on mahdollista saada enemmän palveluja. Miksi se ei siis kiinnostaisi? hän huomauttaa.
Tulenheimo toimii Kangasalan kaupungin perustaman elinkeinoyhtiön Business Kangasalan hallituksen puheenjohtajana.
Business Kangasalan myötä kaupungin elinkeinoelämän kehittämiseen saadaan lisäpaukkuja enemmän kuin äkkiseltään voisi ajatella. Toimitusjohtaja Päivi Kuusivaara saa tukea yhtiön viisijäsenisestä hallituksesta. Lisäksi yhtiön palvelukseen siirtyvät elinkeinojohtaja Lasse Silván ja elinkeinoasiamies Irene Suhonen.
– Meillä on hänelle dedikoitu sparrausryhmä, joka tukee ja ohjaa häntä. Business Kangasalan verkosto on huomattavasti laajempi kuin kahdella tai kolmella henkilöllä, koska joku meistä tuntee aina jonkun, jonka kautta voi viedä asiaa eteenpäin.
Hallituksen jäsenten ja työntekijöiden laaja kokemus sekä osaaminen takaavat Tulenheimon mukaan sen, että yrityksiä kyetään auttamaan hyvinkin erityisissä ongelmatapauksissa.
Tulenheimon mielestä on hyvä, että yhtiön hallituksessa on kokemusta niin isoista ja pienistä firmoista kuin kunnallisesta osaamisestakin.
– Kyllä, kun miettii, että meidän pitäisi auttaa kaikkia yhden tai kolmen hengen yrityksistä aina valtakunnallisesti toimiviin yrityksiin – ja kaikkia niitä tarvitsisi huomioida ja kaikki ovat kuitenkin yhtä tärkeitä.
Tulenheimo muistuttaa, ettei elinkeinoyhtiön tuki tarkoita esimerkiksi huonekalufirmalle käytännön apua pöydän rakentamiseen tai suunnitteluun, mutta monessa muussa asiassa apua on tarjolla.
– Ennen muuta pyrimme auttamaan yrityksiä lukemaan tilannetta ja näkemään muutosta, ettei yritys jämähdä paikoilleen.
Muutosta tapahtuu välillä yllättävästikin: osassa huoltoasemista toimii jälleen tankkauspalvelu, ja mammuttimainen verkkokauppa perustaa kivijalkaliikkeitä. Yritysmaailmassa muutokset voivat olla nopeita, joten reagoinninkin on tapahduttava vikkelästi.
Tulenheimo näkee, että joustavuutta tuova pieni neuvotteluvara tonttikaupoissa on järkevä etenkin aloittelevien yritysten kohdalla. Uusia yrityksiä ei silti vedetä Kangasalle pelkällä halvalla tontilla.
– Tarjoamme yrityskohtaisesti kokonaisuutta ja synergiaetuja: meillä on täällä tätä ja tätä, ja tietyillä alueilla – kuten Tarastenjärvellä tai Saarenmaalla – olemalla tässä mukana olet samalla mukana alan kehityksen kärjessä.
Matkailu on yksi alueista, joihin Business Kangasalan kautta halutaan tuoda piristysruisketta. Yritysten verkostoitumisen kautta matkailijoille on mahdollista tarjota entistä kattavampia palveluita, ja näin myös useampi yritys hyötyy matkailijoiden käynnistä. Tulenheimo ottaa esimerkiksi Levin alueen matkailusivuston, jossa kaikki tarvittavat palvelut löytyvät yhteen paikkaan niputettuna. Hän herättelisi kokonaisuuteen mukaan myös naapureita eli Pälkänettä ja Kuhmoista.
Vanhojen kulkureittien solmukohtanakin toiminut Kangasala on ollut joskus merkittävä matkailukohde, joka on arvostettu maan luonnonkauneimpien paikkojen joukkoon.
– Emme ole olleet täällä hereillä, ja matkailu on vähän päässyt unohtumaan. Ei tässä kuitenkaan ihan heti olla vielä mikään Venetsia, jonne turistit eivät meinaa edes mahtua.
