Lukijan runo

Jahtitunnelmia

Hirvijahtiin joukko aamulla kiiruhtaa

ja pian haukku metsästä kajahtaa.

Passeissa ovat ampujat kuumissaan,

mihin suuntaa saalis kulkuaan?

Nuori hirvikoira soolonsa aloittaa

ja sonnin kookkaan salolta esiin saa.

Terhakkaasti se pysäyttää kruunupään,

koiramiehen kohti jo hiipivän näen.

Varoen jää hän kätköön näreikön läheisen,

ja aseensa jo kohottaa tähtäykseen.

Mutta valpas saalis karkaa haukultaan

ja juosten viidan kätköön katoaa.

Tarkkana on tien reunan passimies,

osaava ampuja sarvipäälle kuoloa ties.

Pian laukaus kaiuttaa maisemaa

ja salojen valtias jo sekoaa askelissaan.

Kuolo nyt kangistaa kulkua sen,

sammalikkoon hirvaan sortaen.

Koira heti haukkuen kohteensa omistaa,

ja sen ruhoa karvoista kiskoen ravistaa.

Kun ampuja saapuu kaadolleen,

hän toteaa kuninkaan henkensä heittäneen.

Passimiehet paikalle kutsutaan

ja ruhoa ryhdytään siivoamaan.

Kaatajalle kättä annetaan

ja havutunnus jahtilakkiinsa laitetaan.

Hei jahtiveikot!

– Nyt on ryyppy paikallaan!

Antti Nikkinen

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?