Kirjoitin aika lailla vuosi sitten siitä, kuinka Pälkäneen lukion taso on laskussa, eikä meillä opiskelijoilla riitä motivaatio käydä lukiota siten kuin sitä ehkä kuuluisi käydä. Tunnit olivat yhtä kaaosta, mitä ne toki ovat edelleen, eivätkä molempien käsien sormet riitä laskemaan niitä kertoja, kun opettajat olivat selvästi menettäneet toivonsa meidän luokan suhteen.
Nykyäänkin, kun koko luokka kokoontuu yhteiselle tunnille, luokassa vallitsee kaaos. Olemme selvästi olleet vähän erilaisia lukiolaisia. Esimerkiksi kirjat, jos ne ostetaan, tulevat aina myöhässä. Ennen on kuulemma muilla ikäryhmillä aina ollut suurin osa kirjoista ostettuna reilusti ennen kuin uusi jakso alkaa.
Meidän luokalla on uuden jakson ensimmäisillä tunneilla ehkä yksi tai kaksi kirjaa. Ehkä jossain kohtaa jakson puoliväliä alkaa yli puolella ryhmästä olla kirjat hankittuna.
Tunneilta myöhästyminenkin on meille valitettavan tuttua puuhaa. Monesti ovat opettajat saaneet myös pitää puhuttelua siitä, miten lukiossa pitäisi tunnilla käyttäytyä.
Kaikesta tästä huolimatta minusta tuntuu siltä, että meillä on erittäin taitava luokka. Vaikka tunnit näyttäisivät sekasortoisilta, meiltä onnistuvat aina, tai no, lähes aina, kaikki kurssin tehtävät erittäin hyvin. Opettajilta on tullut joskus jopa kiitosta siitä, miten hyvin teemme asioita, kun oikein syvennymme niihin. Eli vänrikki Koskelan kuuluisin sanoin: Asialliset hommat hoidetaan, muuten ollaan kun Ellun kanat.
Viime viikolla oli Lempäälän lukiolla turvallisuuspoliittinen tietokilpailu. Meidänkin kanalaumasta lähti kolmihenkinen joukkue kisailemaan. Loppusijoitus, kahdestoista, noin 20 lukion joukosta ei mieltä paljoa lämmitä.
Jossiteltavaa kuitenkin jäi, sillä kilpailun pisteidenlaskun painotus oli ehkä hieman kyseenalainen. Lopun kysymyksistä sai paljon enemmän pisteitä, vaikka alun kysymykset olivat selvästi niin sanotuista isommista ja tärkeämmistä aiheista. Kilpailun alussa olimme parhaimmillaan jopa jaetulla ykkössijalla.
Eikä edes tarvitse jossitella, kun sanoo, että taakse jäi muun muassa Sammon keskuslukio ja Kalevan lukio. Molemmissa kouluissa on lähes kymmenkertaisesti opiskelijoita verrattuna meidän pikkuruiseen lukioomme.
Tärkeimmissä kysymyksissä pärjäsimme siis hienosti ja pystyimme selvästi kilpailemaan mitä tahansa Pirkanmaan suurempaa ja kauniimpaa koulua vastaan.
Lopuksi jäi ärsyttämään lähinnä se, että nippelitietokysymyksistä ei edes tuurilla saatu pisteen pistettä. Palkintosijat olivat kuitenkin selvästi otettavissa.
Meidän koulu on kaikesta huolimatta kilpailukykyinen, verrattiin sitä mihin tahansa Pirkanmaan lukioon. Ei pidä hävetä sitä, että käy Pälkäneen lukiota.
