Siirtokelpoisuus on puhuttava ratkaisu – josta ei luultavasti päästä Kangasallakaan koskaan eroon

– Luokkatilat ovat ihan ok, kunhan käytävillä ei kuljeta. Kaikki äänet sieltä ja yläkerrasta kuuluvat luokkaan ja häiritsevät. Ja käytävät on tosi ahtaat, ulkovaatteiden riisuminen ja pukeminen tungoksessa on hankalaa, sanoo kuudesluokkalainen Ellinoora Saarinen.

Hän viettää ennen yläkouluun siirtymistä vielä tämän lukuvuoden Vatialan koulun siirtokelpoisissa tiloissa – eli niin sanotuissa parakeissa. Niitä on Vatialan koulun pihamaalle lastattu kahteen kerrokseen asti.

Äiti Susanna Saarisen mukaan perheen lasten – Ellinooran ja kolmasluokkalaisen Kaislan – opiskelu tuntuu sujuneen hankalaan tilanteeseen nähden hyvin.

Kaisla Saarinen, Helmi Hinkka, Cecilia Kandell ja Ellinoora Saarinen ruokalan eteisessä.

– Näin vanhemman näkökulmasta tärkeintä on kuitenkin se, että ongelmiin reagoidaan, ja sekä lapset että työntekijät saavat tehdä työtänsä terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä, Susanna Saarinen sanoo.

Kehnosta sisäilmasta oireita aiemmin saanut Kaisla on äitinsä tavoin tyytyväinen siirtokelpoisten tilojen puhtaaseen ilmaan. Ongelmakohtia toki silti on: ulkoisen ankeuden tuntua lisää rakennustöiden myötä pienentynyt välituntialue, jolla tekemistä on vähän – jos ollenkaan.

– Välitunnilla on aika tylsää kun täytyy vaan seistä ja jutella. Eikä tiedä ajankulua, kun ei näe kelloa.

Vatialassa siirtokelpoiset tilat ovat olleet osa koulun rakennuskantaa vuodesta 2013 alkaen. Tuolloin kaupunki vuokrasi Cramolta tiloja koulun käyttöön sisäilmaongelmien vuoksi. Koulun laajamittaisen purkamisen johdosta tiloja vuokrattiin lisää kahdeksankertainen määrä vuonna 2017.

Tilojen vuokra on noin 60 000 euroa kuukaudessa. Sen päälle tulevat lämmitys-, sähkö- ja kiinteistönhoitokustannukset.

 

Tilapäisesti pysyvän näköistä

Ensi viikolla Ruutanassa päästään aloittamaan sisustuspuuhia, jotka jatkuvat joululoman yli. Ruutanan koulun pihan kupeeseen on noussut parissa viikossa yli 500-neliöinen tilapäisrakennus helpottamaan koulun ja päiväkodin järjestelyitä.

– Tilat ovat käytännössä pysyvän rakennuksen veroisia, eikä niistä päältä päin pysty arvaamaan siirtokelpoisuutta. Ainoastaan tekniikka ja perustukset on tehty siten, että siirtokelpoisuus on mahdollista, kertoo kaupungin rakennuttaja Timo Harra.

Harran mukaan tilat on valmistettu katoksen alla suojassa säältä toimittajan tehtaassa, josta valmiit tilaelementit toimitetaan rakennuspaikalle, jossa ne viimeistellään.

Rakennuksessa on myös huomioitu tilojen muunneltavuuden kaltaisia nykyajan vaatimuksia opetusympäristöille.

Siirtokelpoisia tiloja ei kuitenkaan voi siirtää aivan mihin tahansa paikkaan – pohjatyöt ja perusinfra eli sähköliittymä, vesi ja viemäröintityöt tulee olla valmisteltuina.

– Rakennuspaikan valmistelu on lähtenyt aina rakennuspohjan soveltuvuuden selvittämisestä rakentamiselle. Tämän pohjatutkimuksen perusteella on tehty rakennuksen edellyttämät maatyöt, ja tässä yhteydessä on tehty tarvittavat tonttiasennukset suunnitelman mukaisille oikeille sijainneille.

Tilaelementit lasketaan huolellisesti tehtyjen pohjien päällä vieriviereen, jonka jälkeen aloitetaan viimeistelytyöt tekniikka-asennuksissa ja tilaelementtien liitoskohdissa.

– Tontille tullessa ovat elementtien sisäpuoliset pinnat käytännössä tehty elementtien rajakohtia lukuun ottamatta. Ikkunat ja ovet ovat paikoillaan, ja sähkö- ja vesikalusteet on asennettu.

Harran mukaan loppuviimeistelyyn rakennuspaikalle kuluu noin kolme–neljä viikkoa, jonka jälkeen kalusteet voidaan kantaa sisälle.

 

Päästäänkö eroon?

Kaupungin näkökulmasta siirtokelpoisten tilojen suurin etu on nimensä mukaisesti se, että ne voidaan tarvittaessa siirtää sinne, missä on tarvetta. Vuokratiloja käytettäessä kiinteistössä ei ole kiinni suurta investointia, ja tarpeen mukaan tilat voidaan poistaa tai niitä voidaan hankkia lisää.

– Kaikissa siirtotiloissa huonona puolena on perustusten ja infran edellyttämä työmäärä sekä sisäpuolisten liitoskohtien valmistelu. Rakennuksilla on tietyt perusvaatimukset – vesi, viemäri ja sähkö – jotka tulee toteuttaa. Siirrot tuovat sitä kautta aina kustannuksia, joten usein ei siirtoja kannata tehdä, Timo Harra sanoo.

Rakennuttaja Harra ja opetuspäällikkö Merja Lehtonen uskovat siirtokelpoisten tilojen pysyvän koulujen ja päiväkotien pihoilla tulevaisuudessakin.

– Niin kauan kuin rakennuksia täytyy peruskorjata, ei siirtokelpoisista tiloista varmastikaan päästä eroon – eli ei ikinä. Ne tuovat erittäin tärkeän vaihtoehdon muuttuviin tilanteisiin ja ovat joissain tilanteissa järkevämpiä kuin paikalla rakennetut tilat.

Cecilia Kandell, Helmi Hinkka, Kaisla Saarinen ja Ellinoora Saarinen ovat kokeneet remontissa olevan Vatialan koulun siirtotiloista täyttyneen pihan pieneksi ja virikkeettömäksi. Tilanne jatkunee samankaltaisena uuden koulun valmistumiseen asti.

Kangasalan parakit

  • Siirtokelpoisia tiloja käytössä kahdessa koulussa, mutta ei yhdessäkään päiväkodissa. Vatialan koululla siirtotiloja yhteensä 2600 kerrosneliömetriä, Ruutanan koululle käyttöön 550 kerrosneliömetriä.
  • Vatialan koulussa uudelleenrakentumisen vuoksi väistötiloissa noin 360 oppilasta ja Ruutanassa joululoman jälkeen noin 90 oppilasta.
  • Viime vuosina siirtotiloissa on toimittu mm. Suoraman koulussa, Latoniityn päiväkodissa ja Pikkolan koulussa.

"Sehän näyttää ihan talolta"

Rantakouluksi nimetty reilu 500-neliöinen tila Ruutanan koulun vieressä on määrä saada käyttöön joululoman jälkeen.

Teijo-Taloilta tilattu väliaikaisrakennus tulee kaupungin omistukseen.

Näillä näkymin tila on käytössä Ruutanassa ainakin viisi vuotta. Sen jälkeen tulevasta sijoituspaikasta ei vielä ole tietoa.

– Tilat ovat kehittyneet paljon vuosien saatossa, kun huomattiin käytön jäävän harvoin niin lytyhaikaiseksi kuin oli aikomus. Tiloja tehdään nyt paljon enemmän kuin 10 vuotta sitten. Kunnat ottavat oireilut tosissaan, arvioi Teijo-Talot Oy:n myyntijohtaja Mika Leikkonen.

Ruutanan uudet tilat otetaan käyttöön joululoman jälkeen.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?