Voimaksi viikolle

Kasteen lahja

Seurakuntapastori Elina Oksanen

Iloisia kiljahduksia, marakassien rahinaa, väsymysitkua, tutkivia silmiä ja käsiä, kirkon käytävillä vaeltelevia pieniä ja isoja ihmisiä. Laulua, leikkiä, rukousta, raamatunlukua. Vauvakirkkoon oli kokoontunut joukko sylivauvoja, taaperoita, leikki-ikäisiä, koululaisia, nuoria, aikuisia, vanhempia ja isovanhempia muistamaan omaa kastettaan. Erityisinä kutsuvieraina olivat kaikki edellisen vuoden aikana kastetut seurakuntalaiset.

Jumalan valtakunta on lasten kaltaisille, totesi Jeesus Markuksen evankeliumin mukaan (Mark. 10: 14). Pieni vauva on heti syntymänsä hetkellä varustettu tarttumisrefleksillä. Kun jokin asia tai esine osuu kohdalle, pikkuiset sormet puristuvat automaattisesti nyrkkiin, tarttuvat, pitävät lujasti kiinni. Pieni vauva on myös täysin hänestä huolta pitävien aikuisten armolla, heidän huolenpitonsa varassa.

Lapsi ei peittele tunnereaktioitaan. Ilo, innostus, riemu, turhautuminen, pettymys ja viha pulppuavat vapaasti ulos. Aikuisille on paljon kerrottavaa. On paljon kysyttävää, taivaan ja maan välillä monta selvitettävää asiaa. Tätäkö Jeesus mahtoi tarkoittaa todetessaan Jumalan valtakunnan olevan lasten kaltaisille? Että me lasten tavoin, refleksinomaisesti tarttuisimme Jumalan käteen, lepäisimme Jumalan sylissä ja luottaisimme Hänen huolenpitoonsa meidän elämässämme, uskaltaisimme olla juuri sellaisia kuin olemme, kertoisimme Jumalalle kuulumisiamme ja kyselisimme, millainen Hän on, mihin Hän haluaa meitä johdattaa?

Kasteen hetkellä pieni vauva ei voi mitenkään ymmärtää, millaisen lahjan Jumala hänelle antaa. Hän ei itse voi tehdä mitään kasteen vastaanottamiseksi. Pienen vauvan kasteen kohdalla Jumalan armon olemus kirkastuu. Se on täysin meistä itsestämme ja meidän teoistamme riippumatta meille lahjoitettu. Sitä lahjaa ei oteta meiltä milloinkaan pois, ja meillä on koko elämä aikaa ottaa selville, mitä kaikkea tuohon lahjaan on kätketty.

Kasteen hetkellä meidän otsaamme ja rintaamme tehtiin ristinmerkki, Jumalan rakkauden ja siunauksen merkki. Vauvakirkossa alttarille siunattaviksi saapui ihmisiä vauvaikäisestä isovanhempiin. Jokaisen kämmenselkään piirrettiin ristinmerkki kastemaljan vedellä. ”Siunatkoon sinua kaikkivaltias ja armollinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki.” Toisilla omasta kasteesta oli kulunut aikaa vain muutama kuukausi, toisilla taas vuosikymmeniä. Vesipisarat koristivat kämmenselkiä, osalla toisenlaiset pisarat silmäkulmia. Kaikki saman lahjan ja ihmeen äärellä, Jumalan armoon ja rakkauteen käärittyinä.

Vauvakirkkoa vietettiin Kangasalan kirkossa sunnuntaina 13.1.2019.

Elina Oksanen

seurakuntapastori

Kangasalan seurakunta

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?