Piispa Matti Revon 60-vuotissyntymäpäivillä viime viikolla paljastettiin taidemaalari Timo Vuorikosken maalaama muotokuva. Muotokuvan ydinajatuksena on kuvata piispa virkaan kuuluvine tunnuksineen välittämässä kristinuskon vuosituhantista sanomaa ja kirkkojen yhteyttä nykyhetkeen ja tämän päivän ihmisille.
Piispan kädessä oleva ehtoolliskalkki on Pälkäneeltä. Muotokuvamaalauksen käynnistyessä Matti Repo pyysi lainaksi Pälkäneen seurakunnan ehtoolliskalkkia. Muotokuvassa on pälkäneläisen eversti Hans Eckholtin vuonna 1633 lahjoittama keskiaikainen, preussilainen kalkki. Kalkki on tuotu Suomeen 30-vuotisen sodan sotasaaliina. Lähes samanlaisen kalkin kirkkoherra Jari Kemppainen on nähnyt Roskilden tuomiokirkon museossa, jossa sen kerrottiin olevan 1200-luvulta.
Tamperelainen kultaseppä Gabriel Gustaf Liljefelt kultasi ja korjasi kalkin vuonna 1829. Kalkkia suurennettiin Tampereella vuonna 1876 ja työ maksoi 70 markkaa. Kalkin painoksi mainitaan 35 luotia.
Hans Eckholt (1600–1637) oli Kantokylän kartanon isäntä, jonka hallussa oli myös Kankakaisten kartano. Tämän lisäksi hän sai Ruokolan, Ruotsilan, Harhalan, Onkkaalan ja Kuulialan talojen verotulot. Eckholt palveli 30-vuotisessa sodassa Kustaa II Aadolfin sotamarsalkka Åke Tottin suomalaisessa ratsuväessä. Hans Eckholt kohosi everstiksi ja aateloitiin vuonna 1628. Hänen kuoltuaan vuonna 1637 tilukset olivat vielä muutaman vuoden hänen leskensä, Kangasalan Vääksyn kartanon tyttären Sofia Boijen hallinnassa, kunnes 1644 siirtyivät ratsumestari Hans Romanovitzille, joka oli solminut avioliiton Hans Eckholtin 14-vuotiaan tyttären Annan kanssa.
