Edellisen hallituksen aikana sote toistui joka toisessa lehtijutussa. Nyt ovat ajat muuttuneet ja soteakin tarkastellaan uusin silmin – myös hallituksessa. Pirkanmaan kansanedustaja Ilmari Nurminen (sd) kävi maanantaina 16. syyskuuta Mikkolan Navetalla pitämässä selkokielisen ja kiinnostavan yhteiskuntaopin oppitunnin aiheesta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Sen jälkeen on jo sovittu hallituksessa budjetistakin, mutta melko vähän on julkisuudessa esitetty asioita soten kannalta. Jos kaikki, mitä Ilmari Nurminen esityksessään toi julki, toteutuu, meillä ei pitäisi olla hätäpäivää. Tuntuu siltä, että suurisuuntaisten ja sekavien sotesotkujen jälkeen on palattu yksinkertaisiin perusasioihin.
Tämä lupaa hyvää myös Pälkäneelle, jossa parhaillaan kipuillaan Luopioisten lääkärikysymyksen parissa –nimien keruu kuntalaisaloitteeseen kahden lääkärin mallin säilyttämiseksi Luopioisten terveysasemalla on loppusuoralla.
Pääministeri Rinteen hallituksen ohjelmassa on kahdeksan osa-aluetta, joista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen kuuluu laatikkoon ”Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi”. Miten tämä kaunis tavoite näkyy päätöksenteossa ja arjen tasolla? Keskeinen linjaus on nyt, että keskitytään peruspalveluiden kehittämiseen ja rakenteellisiin uudistuksiin. Sosiaali-ja terveydenhuollon hallinnon alalla tämä koskee monia asioita: iäkkäiden, vammaisten, lasten ja perheiden palveluita sekä muun muassa tasa-arvo- ja työelämäasioita. Kenttä on hyvin laaja eikä palapeli ole helppo. Kun ja jos poliittiseen yksimielisyyteen päästään, uudistusten toteutuminen edellyttää suuria muutoksia lainsäädäntöön – se koskee suoraan kaikkiaan 40 lakia ja välillisesti yli sataa lakia.
Tavoitetta kerrakseen: hoitotakuu seitsemän vuorokautta
Eräitä tärkeitä linjauksia on kuitenkin tehty ja ne vaikuttavat konkreettisesti palveluiden käyttäjien arkeen. Merkittävä päätös koskee peruspalveluiden parempaa saatavuutta. Kaikkialla maassa otetaan käyttöön 7 vuorokauden hoitotakuu – eli lääkärin vastaanotolle pitää päästä seitsemän vuorokauden sisällä.
Tällä hetkellä Luopioisissa kiireettömän ajan saa reilun kuukauden kuluttua. Peruspalveluita sovitetaan myös paremmin yhteen, joten avun saa jatkossa helpommin yhdestä paikasta. Tämä peruspalveluiden kehittäminen koskee kaikkia ryhmiä: vanhuksia, vammaisia, lapsia, perheitä – tavallisia terveyskeskusten asiakkaita. Erityisesti Ilmari Nurminen ilmaisi huolensa mielenterveyspalveluiden nykytilasta, sillä niissä jos missä on paljon kehittämisen varaa. Varhainen puuttuminen ja hoitoon pääsy ehkäisee moniongelmien syntyä, säästää kustannuksia ja parantaa ihmisten elämän laatua merkittävästi. Sama koskee itse asiassa koko terveydenhuoltojärjestelmää: mitä nopeammin sairauden syihin puututaan, sitä kevyempi hoitoprosessi on sekä potilaalle että yhteiskunnan kukkarolle.
Maakuntamalli on tulossa. Suomeen muodostetaan 18 maakuntaa, joiden tehtäviin kuuluvat muun muassa sote-palvelut ja pelastustoimi. Tavoitteena on tasa-arvo kaikkien maan alueiden välillä. Pääkaupunkiseutu pullikoi vastaan ja haluaa oman mallinsa. Tästä oppineet nyt vääntävät, sopiiko tämä perustustuslain henkeen.
Takaisin perusasioihin
Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteet kuulostavat hienoilta. Sopii vain toivoa, että ne pystytään toteuttamaan poliittisen päätöksenteon kiemuroissa. Tahtoa tuntuisi kyllä olevan. Keskeinen tavoite on kaventaa kansalaisten hyvinvointi- ja terveyseroja eli katkaista huolestuttava eriarvoistumiskehitys. Kaikilla suomalaisilla on oikeus laadukkaisiin ja yhdenvertaisiin sotepalveluihin. Meitä pälkäneläisiä puhuttelee myös jalo tavoite parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta erityisesti perustasolla eli siellä terveysasemilla. Tämä edellyttää pätevän työvoiman saamista lisää eri terveydenhuollon ammatteihin.
Uudessa sotemallissa on luotu myös konkreettinen tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelma, jota kohti pyritään. Ohjelmassa on paljon hyvää ja kaunista, esimerkiksi ajatus palvelukeskuksista, joissa kaikki perustason palvelut ovat helposti saatavissa. Sana asiakaslähtöisyys on hieno juttu, toivotaan, että se myös toteutuu meidän pälkäneläistenkin arjessa. Olennaista tässä kaikessa on kuitenkin se, että nyt tosiaan pyritään keskittymään perustason palveluiden kehittämiseen ja on unohdettu vaikeat ja ylimitoitetut sotehässäkät, joihin edellinen hallitus käytti paljon aikaa ja tupakkaa. Jos osakin nykyisistä tavoitteita toteutuu, parantaa se meidän jokaisen saamia palveluita.
Ja miten perustason palveluita voidaan parantaa? Hyvän tahdon lisäksi tarvitaan satsauksia toimenpiteisiin. Tarvitaan lisää lääkäreitä, lisää lastensuojeluväkeä, lisää psykiatreja. Johtamismalleja pitää uudistaa, ottaa soveltuvin osin käyttöön digitalisaation mahdollisuudet. Tärkeä linjanveto on siis hoitotakuun kiristäminen – kiireettömään hoitoon on päästävä seitsemän päivän kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista. Se on kova tavoite. Jotta tämä onnistuisi, terveyskeskuksiin pyritään saamaan 1000 lääkäriä lisää ja täyttämään 300 pitkään täyttämättä ollutta lääkärinvirkaa. Tämä linjaus on aika lailla ristiriidassa Pälkäneen kunnan ja Kangasalan isäntäkunnan linjauksen kanssa, jonka mukaan yksi lääkäri riittää hyvin Luopioisiin nykyisten lääkärien opintovapaiden ajaksi. Valtio tukee tavoitteiden toteutumista ylimääräisellä rahasummalla, jota voivat hakea palveluiden tuottajatahot. Toivottavasti hakemus lähtee matkaan myös Kangasalta!
Vilkas keskustelu paljasti ainakin sen, että raja-aidat eri hallinnon alojen välillä kulkevat kuin railo halki koko päätöksentekoprosessin ja toteutuksen ministeriöistä kuntiin asti. Paljon puhutaan juhlapuheissa yhteistyöstä, mutta käytännön tasolla oma karsina on aina rakkain. Pälkäneellä tämä näkyy muun muassa siinä, että tuntuu olevan liki mahdotonta yhdistää samoihin kuljetuksiin koululaisia ja terveydenhuollon asiakkaita – mieluummin taksit suhaavat tyhjinä pitkin Pälkäneen korpiteitä.
Päivi Loukamo
