Ammattityön pitäisi olla mielekästä ja palkitsevaa. Työsuoritukseemme vaikuttavat ulkoiset tekijät, työkaverit, työnantajat, asiakkaat, työvälineet, jotka kuuluvat työn kuvaan sekä luonnollisesti käteen jäävä rahallinen korvaus. Näistä kaikista osatekijöistä muodostuu mielekäs työsuorite. Jos joku näistä osatekijä pännii, siitä kärsii myös työn laatu ja me siinä mukana.
Nyky-yhteiskunnassa pyritään keinoja kaihtamatta säästämään ihmisten henkisten ja fyysisten ongelmien, terveydenhoidon kustannuksissa. Potilaat pyritään hoitamaan ja lääkitsemään kotona, koska sairaalan sänkypaikat maksavat liiaksi. Tätä varten on luotu kotisairaala- ja vanhusten kotipalvelujärjestelmät. Lääkkeet ja apu tuodaan suoraan sinne missä apua tarvitaan, kotiin. Monelle meistä sairastaminen kotona tuntuu mukavammalta kuin laitosten kaavamaisessa ympäristössä, hälinän keskellä. Potilaiden kotihoitojärjestelmät ovat kannatettavia ja niitä pitää edelleen kehittää.
Sairaanhoitajat ja lähihoitajat tekevät arvokasta ja vaativaa työtä apua tarvitsevien parissa. Heidän työnsä onnistuminen edellyttää keskittymistä ja ulkopuolisista stressitekijöistä vapaata ilmapiiriä. On tärkeää, että hoitajat pääsevät mahdollisimman lähelle hoitokohteita, kulkiessaan päivän aikana kymmenissä eri asunnoissa ympäri kylää.
Paikasta toiseen kulkeminen tapahtuu henkilöautolla. Asiakkaille, joita käydään lääkitsemässä, kokeita ottamassa ja muutoin auttamassa on tiedossa noin ajankohta, milloin hoitohenkilö saapuu. Asiakkaan luona viivytään toimenpiteistä riippuen eripituisia aikoja. Aikataulussa pysyminen on luonnollisesti hoitohenkilöitä stressaavaa.
Tässä kohdin pysäköinninvalvontajärjestelmä astuu kuvaan mukaan. Hoitajilla on kotikäynneillä usein painavat reput ja kantamukset. Niiden raijaaminen on raskasta ja aikaa vievää. Tästä syystä heille pitäisi antaa oikeus pysäköidä autonsa mahdollisimman lähelle potilaan kotiovea.
Nykykäytännön mukaan hoitajat joutuvat maksamaan pysäköintivirhemaksut omasta pussistaan. Työnantaja ei maksuja korvaa, vaikka kuitenkin määrittää potilaskohteiden määrän tiettyyn aikayksikköön nähden. Onko tämä oikein? Työnantajan tulisi ryhtyä aktiivisesti toimenpiteisiin ja neuvotella lainsäätäjän sekä pysäköinnistä vastaavien tahojen kanssa uudistuksesta.
Tarvitaan järjestelmä, jossa arvokasta hoitotyötä tekevät henkilöt voisivat stressittömästi ajaa kotiovelle ja laittaa virallisen pysäköintilupalapun tuulilasiin. Pysäköintiajat ovat kuitenkin varsin lyhyitä, eikä niistä aiheudu haittaa yleiselle turvallisuudelle, edes pelastusteillä. Ymmärtämystä vaaditaan myös tavallisilta, terveiltä asukkailta. Ilkeät huomautuksen asukkaiden taholta eivät paranna työilmapiiriä, eivätkä auta työn motivoinnissa. Kuka on se vastuuhenkilö, joka ottaa asian omakseen ja ryhtyy korjaamaan nykyisen ongelmatilan? Nostaisin hänelle hattua.
Markku Lehtinen
